Voiko vauvakirjoja olla liikaa?

Vauvakirjat on ihania. Ne on ihania tyhjinä, mutta vielä ihanampia täytettyinä. Olen ahminut omasta vauvakirjastani irti kaiken, mikä vain irti lähtee. Ja saman olen tehnyt miehen kahdelle kirjalle. On hauskaa samalla miettiä, millainenkohan kombo juuri meidän pienestä sitten tulee.

On siis sanomattakin selvää, että haluan myös omalle lapselleni vauvakirjan, jota täyttää. Mulla on vain iso ongelma kirjan valinnan kanssa, koska ne ovat kaikki niin erilaisia. Kaikki on varmasti myös ihania omalla tavallaan, mutta päätös on hankala, kun en oikein tiedä, mitä tarkalleen ottaen edes haluaisin. Kaikkia kirjoja ei myöskään ole mahdollista selata, vaan niitä myydään vain netissä. Osa on myös todella kalliita, eli kovin montaa virheostosta ei viitsisi tehdä. Otsikkoon kuitenkin vastatakseni, veikkaisin että kaksi kirjaa on aika maksimimäärä. Sitä kun ei tiedä, kuinka ahkerasti jaksaa lopulta täyttää edes yhtä.

Millainen on hyvä vauvakirja?

Valitsemassani kirjassa olisi tärkeää, että se ohjailisi ja kysyisi selkeitä kysymyksiä, jotta täyttäisin sitä monipuolisesti. Haluaisin silti, että on kuitenkin myös tilaa omalle luovuudelle ja etenkin valokuville + muulle sälälle. Sopivasti kumpaakin! Kirja ei saisi olla liian paksu vaan melko helppolukuinen. En haluaisi myöskään ihan tylsää kuvitukseltaan, vaan siinä saisi olla myös väriä ja iloa. Kirjassa pitäisi olla tilaa myös odotusajalle, mutta sen ei tarvitsisi jatkua kovin pitkälle ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Tai tältä minusta tuntuu ainakin nyt.

Mulla olisi toisaalta myös haaveena sellainen "käytä mielikuvitustasi" -kirja, josta saisi tehdä täysin omanlaisensa. Mietin kuitenkin, että onko mun järkeä maksaa kovasti tällaisesta lähes tyhjästä kirjasta, kun voisin ostaa vain tyhjän kauniin albumin tai kansion ja tehdä kirjasta oikeasti alusta alkaen ihan oman näköisen. Kyllähän tällaista tee-se-itse-meininkiä vielä jaksaisi hyvinkin, mutta jaksaako sitten enää vauvan kanssa vääntää pikkuyksityiskohtia, sitä en tiedä. Olen kuitenkin melko varma, että ryhdyn vielä tuumasta toimeen ja teen yhden kirjan alusta asti itse.

Mitkä ovat vaihtoehtoina?

Seuraavaksi sitten kirjoja, joita olen miettinyt. Linkit johtavat mikä mihinkin, mutta ihan luotettaviin sivustoihin kaikki. Kirjan nimeä klikkaamalla pääset valmistajan sivulle (jos sellainen on) ja loppuun laitan sitten linkin verkkokauppoihin.

Suloinen tarina sinusta

Kirja on uskomattoman kaunis ja ilmeisesti todella laaja sekä monipuolinen jo odotusajalta lähtien. Mietin kuitenkin, onko tässä jo liikaakin kirjoitustilaa taltioida vauvavuotta ja toisaalta liian vähän tilaa tehdä kirjasta oman näköinen, persoonallinen ja monilla kuvilla täytetty. Se on myös melko väritön ja vieroksun hieman, että kirjassa on kuvia toisten vauvoista (vaikka saahan ne peitettyä). Vaikka toisaalta juuri värittömyys tekee tästä kirjasta kauniin ja herkän.

Raskauden alussa olin varma, että haluan juuri tämän kirjan, mutta lopulta kuitenkin kirjan hinta, värittömyys ja liian valmis struktuuri sai miettimään muitakin vaihtoehtoja. Tytölle olisin tämän varmaan jo tilannut, mutta nyt pojan kohdalla aloinkin epäröimään. Hassua. Tätä ei myöskään pääse selaamaan livenä ennen ostoa ja netistäkin löytyy yllättävän vähän kuvia ja tietoja sisällöstä. Mielestäni pitäisi ehdottomasti nähdä ainakin sisällysluettelo kokonaisuudessaan ja muutamia kuvia sisältä ostopäätöstä helpottamaan.

Tämän voit ostaa esimerkiksi Lil Decorista hintaan 45 € tai Pikkuvaniljasta hintaan 53 €.

Oot niin ihana

Tässä olisi sitten täysin edellisen vastakohta. Tässä olisi väriä ja reilusti tilaa täysin omanlaiselle vauvakirjan täytölle. Valmiina on vain otsikot ja kaiken muun voikin käytännössä miettiä itse. Kirja on myös kansiomuodossa, jolloin väliin saa helposti lisättyä omia lisätaskuja tai -sivuja oman mielen mukaan. Ehdottomasti plussaa myös avoimuudesta, sillä tämän kirjan sisällön saa ainakin selville jo netistä käsin, ei tarvitse ostaa sikaa säkissä.

Joku tässä ulkomuodossa kuitenkin vähän tökkii. Sivujen taustat ovat omaan mieleeni ehkä vähän liian sekavat. Kun vielä lisään sinne omat säläni, mietin, kuinka sillisalaattia siitä tulee. Tämä kuitenkin antaisi sopivasti tilaa omalle askartelulle, mutta ihan kaikkea ei tarvitsisi tehdä itse alusta asti. Luulenpa kuitenkin, että hinta on vähän liian suolainen tällaiselle kansiolle ja jos tähän päädyn, tekisin kirjan sitten tosiaan alusta asti itse.

Tämän voit ostaa esimerkiksi kirjan omilta sivuilta tai Ipanainen-verkkokaupasta hintaan 48,50€.

Pienen suuri seikkailu

Tässä kirjassa on ilmeisesti sekä otsikoituja vapaita sivuja, että myös valmiita kysymyksiä. Väri on vähän tylsän mustavalkoinen, mutta muuten vaikuttaa ihan hauskasti kuvitetulta. Ja ilmeisesti kuvia voi myös värittää itse. Tämä olisi sellainen rennon hauska kirja, eikä hintakaan ole liian paha. Löytyy käsittääkseni myös sivut joka kuukaudelle erikseen, mikä olisi kiva olla. Plussaa, että kirjaa on mahdollista käydä selaamassa vaikkapa Prismassa tai kirjakaupoissa!

Kirjan löydät esimerkiksi Raskauskeijusta hintaan 34 € tai Adlibriksestä hintaan 35 €. Tällä hetkellä näytti olevan tarjouksessa vain 20 € Shinie Design -sivulla.

Kulta pieni - Vauvan oma kirja

Tässä on paljon samaa kuin tuossa Suloinen tarina sinusta, mutta tämä on paljon halvempi. Kuvitus ei ole ehkä ihan niin kaunis, mutta sisältö on suhteellisen laaja ja osiot on jaettu kivasti erilleen. Eniten harmittaa, että tuota Suloista tarinaa ei voi selata kaupoissa. Haluaisin verrata nimenomaan näitä kahta toisiinsa ihan livenä.

Hinta tälle on Akateemisessa 30,90 €.

♥♥♥

Yhdeksi kirjaksi ajattelin kuitenkin ostaa jonkun vähän halvemman, ihan tavallisen ohuen kirjan, missä on kaikki oleelliset perustiedot. Sellaisen ainakin jaksaa täyttää ja sitä voi sitten lueskella myöhemmin, jos ei jaksa ihan romaaneja lukea omasta lapsuudesta. Olen näitä hieman jo selaillut, mutta mitään ei ole lyöty lukkoon. Voisihan sitä odottaakin, jos joku sattuu ostamaan vaikka lahjaksi joskus, en tiedä onko nämä yhä suosittuja syntymä- tai kastelahjoja. Mietinnässä on ollut mm. Muumi (22,90 €), Mauri Kunnas (19,60 €) sekä Tatu ja Patu (24.90 €). Ja onhan niitä muitakin kivoja vaikka kuinka paljon, kun lähtee vain liikkeeisiin vertailemaan!

Nyt saa kokeneemmat auttaa. Minkälainen vauvakirja on ollut juuri teille paras?

Häät juhlittu ja vaunuja shoppailtu

Häät on nyt juhlittu. Oli aivan huikean ihana päivä, olen nyt vaan pari päivää tuijotellut kuvia ja videoita ja herkistellyt niille. :D En malta odottaa, että saadaan viralliset otokset! Kaikki meni hääpäivänä jotenkin ihan täydellisesti, mistään ei tarvinnut murehtia. Sai vain nauttia. Meillä on kyllä ihan mahtavia tyyppejä ympärillä, saa olla tosi kiitollinen siitä. ♥

Selvisin itsekin päivästä raskaudesta huolimatta todella hyvin. Oikeastaan sitä ihan taas unohti olevansa raskaana, mikä onkin mun mielestä aina sen merkki, että päivä on ollut erittäin onnistunut. Mua alkuun jännitti, että jos väsyn, jos supistaa koko ajan tai tulee muita kipuja, voin pahoin tai olen niin turvonnut, että kengät ja mekko ei menekään päälle.

Mutta kaikki huolet oli täysin turhia. Jaksoin hyvin aamusta iltaan. Supistuksiakaan ei tullut lainkaan ja jaksoin jopa tanssia ihan normaalisti bändistä nauttien. Lauantaina oli vieläpä ihan järjettömän kuuma päivä, mutta sekään ei  juuri menoa haitannut. Juoda toki piti paljon. Ainoastaan kerran päivän aikana tuli vähän heikko ja huono olo ja se oli juuri ennen häätanssia. Se ilmeisesti jännitti niin paljon, vaikken mielestäni tietoisesti sitä jännittänytkään. Tuo olo sitten onneksi meni ohitse tanssin jälkeen ja loppu iltakin sujui rattoisasti. Häätanssi oli kyllä lopulta oikeastaan yksi mun lemppareista koko päivänä, kun siinä jotenkin sai pysähtyä hetkeen ihan vain kahdestaan ja tuijotella toista silmiin.

Nyt tässä on enää tämä ja huominen päivä ja sitten pitäisi palata töihin. Suuren suurella motivaatiolla... Katsotaan, miten siellä jaksaa, mutta ottaen huomioon jaksamisen hääpäivänä sekä järjestelyt sitä ennen ja siivous sen jälkeen, uskoisin, että ongelmaa ei tule töissä jaksamisenkaan suhteen. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Eilen käytiin muuten ekaa kertaa kokeilemassa vähän vaunuja. Täytyy sanoa, että kyllä ne Britaxin Smile 2 -vaunut oli parhaat kaikista. Ne oli kevyet, kapeat ja ketterät, mutta tukevat. Niissä on paljon hyviä ominaisuuksia, ne on helppo kasata ja koota. Lisäksi ne on todella edulliset. Mieskin tykkäsi näistä eniten. Oli kyllä outo tunne siellä kahdestaan ajella eri vaunuilla pitkin käytäviä. Vähän sama kuin ekalla neuvolakäynnillä tuntui, että "mitä ihmettä me täällä tehdään?" :D Mutta  siis näitä Britaxin vaunuja hieman vierastin alkuun, kun niitä tuntuu olevan kaikilla ja ne ei olleet ulkoisesti mun lempparit. Mutta livenä ne sitten näyttikin ihan kivoilta.

Paketissa tulee mukana myös turvakaukalo jalustalla ja sen suhteen jäätiin vielä pohtimaan, otetaanko halvempi ja kevyempi (Britax Primo) vai kalliimpi ja vähän painavampi kaukalo (Britax Baby Safe 2 i-size). Tuo kalliimpi tietysti on myös vielä astetta turvallisempi. Siinä on viisipistevaljaat, sivutörmäyssuojat sekä paremmat vastasyntyneen tuet ja laadukkaampi jalusta.

Tänään käytiin sitten uudelleen liikkeessä, kun oltiin yön yli mietitty asiaa ja tehty päätöksiä sekä vaunujen värin että kaukalon puolesta. Kokeiltiin myös vaunuja ja kaukaloa meidän autoon. Molemmat mahtui tosi näppärästi. Päätettiin lopulta valita kaukaloista parempi Safe 2. Se toi lisähintaa vain 60 euroa, mutta siinä oli jo pelkkä jalustasta irroittaminen niin paljon Primoa helpompaa, ettei paljon tarvinnut enää miettiä. Oli siis älyttömän helppo laittaa autoon ja jalustan kallistussäätökin oli aika mieluinen, niin vauva on mukavammassa asennossa autossa. Paremman kaukalon lisäksi valittiin vielä siihen parempi premium-kuosi, jolloin kaukalossa on myös isompi aurinkolippa sekä kantopehmuste.

Vaunujen suhteen kävi vähän ikävästi. Olisin halunnut kuosin mustalla denimillä, mutta valitettavasti on tulossa Smile 3 -malli, josta johtuen noita denim-värejä ei enää tehdä lisää ja kaikki on jo loppuunmyyty. Jouduttiin siis tyytymään mustaan tai harmaaseen ja valittiin näistä harmaat.

Alunperin tämä paketti olisi maksanut 800 euroa. Meidän paremmalla kaukalolla premium-kuosilla sekä nahkaisilla työntöaisan ja rataskaaren päällysteillä paketille tuli hintaan 900 euroa. Nyt vain odotellaan, että se joskus saapuu liikkeeseen. 

Rakenneultra 21+0

Tänään oli vihdoin virallinen rakenneultra. Mua ei jännittänyt juurikaan, johtuen ehkä siitä, että viikolla 15+ nähtiin jo melkein kaikki rakenteet normaaleina. Tuolta käynniltä jäi kuitenkin itseäni vielä vaivaamaan, oliko tyypillä toista munuaista ja onko sydän normaali, kun niitä ei saatu kunnolla näkymään vielä noilla viikoilla.

Tämän päiväisellä käynnillä oli tosi mukava kätilö, joka ultran teki. Lääkäri olisi kai kutsuttu paikalle, jos olisi ollut jotakin poikkeavaa. Kätilö oli oikein leppoisa, mutta kuitenkin osaava. Puhui koko ajan jotenkin niin ihanasti pienestä. Sydäntä ultratessaan oli vieläpä jotenkin ekstrainnoissaan kuvakulmasta, ilmeisesti ei niin usein saa näin hyvää ja selkeää kuvaa otettua. Ja kyllä sitä itsekin sai ihmetellä, kuinka selvästi näkyi kaikki sydämen osat ja läpätkin jopa.

Mutta tosiaan, niin vain kaikki oli ihan täydellisesti tänäänkin. Katsottiin ensin napanuora, että löytyi kolme suonta ja oli jotenkin kierteinen. Sitten aivoista eri osiot, symmetrisyys, mittoja, pikkuaivot, verenkierto. Sydämestä kammiot, eteiset, läpät, symmetrisyys ja kolme suonta, verenkierto, koko. Selkäranka ja kaula sekä niska. Jalat ja kädet, nilkkojen asento, sormien määrä. Käsivarren luut sekä reisiluut ja reisiluun mitta. Kasvoista silmäkuopat, symmetrisyys ja onko huuli ehjä, nenäluu. Vatsalaukku, jossa lapsivettä. Molemmat munuaiset ja niiden koko. Virtsarakko sekä lopuksi sukupuoli. Tarkemmat tieteelliset nimet esim. noille sydänten suonille ehdin jo unohtaa (olikohan yksi keuhkovaltimo), mutta ehkä ne jostain löytää, jos jotakuta kiinnostaa.

Niin ja katsottiin myös istukan sijainti (yhä etuseinämässä, muttei enää kohdunsuun lähellä eli keisarileikkauksen tarve poistui, kuten lääkäri viimeksi ultrassa epäilikin tapahtuvan kohdun kasvun myötä). Kohdunsuu tsekattiin, että on yhä kiinni. Kohdunkaulan pituutta ei nyt mitattu, mutta kätilön sanojen mukaan "tuonne noin se jatkuu tosi pitkälle". :D Viimeksihän se oli jotain yli 6 senttiä.

Oli muuten uskomatonta, millaista ylpeyttä sitä voi jo omasta pienestään tuntea, kun kuulee, että ihan on priimaa kaikki ja että hän on ollut päivän paras tapaus hyvien asentojensa puolesta, ei mikään jääräpää. :D Paitsi siinä kohtaa, kun piti tarkistaa vielä sukupuoli ja näyttää meillekin tarkemmin. Ihan alussa tyyppi oli kaksinkerroin jalat pään yli heitettynä. Siitä alkoi sitten liikkua tosi paljon joka suuntaan, mutta jotenkin aina onnistui menemään hyvään asentoon mittojen ja tarkastelun puolesta. Mutta sitten kun tuli aika katsoa, mitä jalkojen välistä löytyy, päätti hän jämähtää tiukkaan risti-istuntaan ja siihen jäi.

Pojaksi kuitenkin edelleen veikkasi ultrassa aiemmin nähdyn perusteella, mutta kunnon kuva jäi vaan saamatta. Eipä se mitään, tärkeintä oli, että ihan kaikki rakenteet oli täysin kunnossa. Ei mitään ylimääräistä tai poikkeavaa missään. Myös kaikki otetut mitat vastasi viikkoja ja oli aika tasaiset, painoarvio noin 380g. Mittojen sekä painoarvion mukaan saatu ikä vastasi viikkoja 20+5 ja tänään on tosiaan 21+0. Supistuksetkaan tai muut oireet ei olleet tehneet mitään eli kohdunsuu oli kiinni ja kaulaa reilusti jäljellä.

Ei voi muuta sanoa kuin että tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin ja ryhtyä tekemään viime hetken hääjärjestelyjä. Lauantaina sitten juhlitaan!

Viimeaikojen ostoksia

Olen fiksuna kerännyt uusia hankintoja yhteen postaukseen, ettei tarvitse koko ajan postailla uusista jutuista. Nyt lomalla on ollut mukavasti aikaa selata nettikirppiksiä ja kierrellä ihan liikkeissäkin, joten joitain löytöjä on tullut tehtyä. Mitään isompaa en ole uskaltanut vieläkään ostaa. Katsotaan sitten häiden ja rakenneultran jälkeen. Voi toki olla, että osa hankinnoista on täällä jo vilahtanutkin, kun en täysin muista, mitä on jo ollut esillä ja mitä ei.

Kolmet Popin sukat löysin käytettynä ja päätin ostaa kokeiluun. Sitten löytyi oletettavasti käyttämätön uniasu. Ei nyt mikään unelmakuosi, mutta oli niin hyväkuntoinen ja halpa sekä just mun kriteerit täyttävä, että ostin siksi. Tuo body oli vähän riskiostos, ajattelin että olisi söpö ristiäisasu kasteen jälkeen. Mutta koko oli 56 eli voipi olla, ettei tule mahtumaan päälle (no, 1,5 euron menetys ei kyllä ole kovin suuri). Tässä oli tosin takana ikävä värjäymä, varmaan joku kakkavahinko ollut joskus. Ei lähtenyt pesussa, mutta auringossa tuulettaen lähti kokonaan.

Sitten nuo pöksyt. Mun lempipöksyt. Oon jostain syystä ihastunut valaisiin ja pandoihin (joo tiedän, noi ei ole pandoja) sekä kettuihin. Niitä voisin siis hamstrata mielinmäärin. Valaita löytääkin hyvin, mutta pandoja ja kettuja heikommin. Noihin jääkarhuhousuihin sitten ihastuin muuten vain, ne oli jotenkin niin mainiot.

Netistä tilasin Jesper Juniorista ihan uuden merinovillahaalarin koossa 50/56, koska se Ruskovillan käytetty 50 kokoinen on ihan liian pieni (kaikenlisäksi siinä on jalkaterät). Tämän uuden haalarin luulisin menevän koko talven ja hintaa sillä oli vain 20 euroa (norm. 40 euroa). Löysin tämän itse asiassa alunperinkin siksi, että meinasin ostaa sen käytettynä 15 eurolla plus postikuluilla, mutta päätin vielä googlettaa ja huomasinkin, että senhän saa uutenakin nyt melkein samaan hintaan.

Ostin myös halvat merinovillatumput, nuo harmaat (silläkin uhalla, että työkaveri kielsi ostamasta tumppuja ilman yhdistäviä naruja) sekä kevääksi softshell-hanskat. Sekä tumput että etenkin hanskat tuntui kyllä kovin isoilta, voi jäädä käyttämättä. Nuo harmaaraitaiset tumput on sisäkäyttöön, puuvillaa.

Lisäksi kävin Jesper Juniorin liikkeessä, kun sielläkin oli alet ja mukaan lähti ihana kirkkaankeltainen harso sekä samassa paketissa valkoinen ja mustavalkoinen, jotka oli hyvässä tarjouksessa.

Olihan se myös käytävä Lidlissä pyörähtämässä, kun sinne tuli taas vauvojen juttuja. Ovat kehuttuja tuotteita, todella halpoja ja luomupuuvillaa. Pussilakanasetti sieltä lähti mukaan, maksoi vain 8 euroa. Oon jo pitkään etsinyt sopivaa settiä, mutta ei vaan ole löytynyt. Kaikissa on ollut hölmö kuosi tai liikaa hintaa. Mutta nyt oli molemmat kohdillaan ja todella iloisena yllärinä tuossa setissä oli mukana myös muotoon ommeltu aluslakana. Toivottavasti tulee ennen joulua muitakin kuoseja myyntiin. Pussilakana on tässä siis kaksipuolinen, toinen on harmaa karhun kuvalla ja toinen puoli tuollaista pientä karhua, kun tyynyliinassakin on.

Luulen, että nyt ei tule hetkeen osteltua juttuja, kun tämä viikko kuluu häätohinoissa ja sitten alkaakin taas työt. Tosin ajatuksena oli, että voisi häiden jälkeen alkuviikosta kiertää muutaman lastentarvikeliikkeen. Vaunuja ei varmaan vielä osteta, mutta haluttaisiin käydä testaamassa, että tietää, millaiset sitten hankkii, kun sopiva tarjous osuu silmiin.

20+0 eli puoliväli!

Täytyy myöntää, että aika on mennyt nopeasti. Takana on nyt yhtä paljon raskautta kuin edessäkin. Olettaen siis, että vauva syntyisi laskettuna aikana. Tämä on siis tavallaan tosi jees etappi, mutta kyllä mä odotan tätäkin enemmän sitä 22 viikon rajapyykkiä, jonka jälkeen etuajassa syntynyt vauva olisi jo pikkukeskonen, eikä vain keskenmeno. Aika tosin kuluu varmasti nopeasti, joten nyt iloitsen juuri tästä päivästä!

Raskaus on tähän(kin) asti ollut helppo ja aika oireeton. Mitä nyt pieniä hermoja raastavia vuoteluja ja tuntemuksia ollut silloin tällöin. Olen kuitenkin voinut hyvin ja pystynyt elämään täysin normaalia elämää tähän asti. Nyt olen tosin huomannut, että ripeä kävely ei aina oikein onnistu. Tulee ilmeisesti harjoitussupistuksia siitä eli koko alavatsa kovettuu ja tuntuu sellaista ikävää painetta. Tämä menee ohi heti kun istuu ja helpottaa, kun hidastaa tahtia. Vähän väliä joutuu sanomaan miehelle, että nyt hitaampaa, kun jossain yhdessä kuljetaan. :D Alan ymmärtää niitä loppuraskauden vaappujia.

Mihinkään erikoisiin mielitekoihinkaan en ole törmännyt. Omenat ja pekoni ehkä edelleen ne ainoat, joita yhdessä vaiheessa olisin voinut syödä koko ajan (mutten sentään syönyt). Kahvihan mua etoi alussa tosi paljon ja jätin sen kokonaan pois. Mutta nyt olen palannut aamukahvitapaani. Alussa oli myös järjetön nälkä jatkuvasti, mutta tästäkin olen hiljalleen päässyt pois. Nyt riittää melko normaalit ateriavälit, enkä tee kuolemaa, jos en saa heti paikalla ruokaa nälän iskiessä.

Vatsa on yhä aika siro ja pieni, mutta eron alkuun kyllä huomaa, jos kuvista katsoo. Parhaiten näen eron itse, kun katselin hääpuvun sovituksesta otettuja kuvia. Näitä en kuitenkaan tänne julkaise ainakaan ennen hääpäivää. Painoa on tullut lähtöpainoon noin 4-5 kiloa. Riippuu vähän miten laskee, kun neuvolaan merkattu alkupaino on mun aamupaino lähestulkoon ilman vaatteita, mutta kukaan ei kertonut mulle, että neuvolassa paino katsotaan aina vaatteet päällä, mikä nostaa jo kilon tai joskus parikin lukemaa. En muuten tiedä, mikä tuota kuvan kasvia vaivaa. Toivon vain kovasti, että siitä kuolee vain tuo yksi lehti. :D Täällä on muutenkin tällä hetkellä ihan kamala sotku, kun joka paikka ja huone pursuaa häätavaroita.

Liikkeet tuntuvat vaihtelevasti. Yleensä hassuissa sykleissä, että muutama päivä on kova meno päällä ja sitten taas ihan hiljaista pari päivää. Joka päivä tuntuu kuitenkin edes jotain. Viikonloppuna potkuja tuli usein ja paljon ja ne alkoivat selvästi olla jo vahvempia. Tuntuvat usein vasemmalla, kun tuntuvat kunnolla. Mutta nyt pari päivää on tuntunut vaan aika satunnaisia muksahduksia ja etenkin ihan keskellä. Sykkeitä olen dopplerilla seurannut liikkeiden vähyyden ja sen oudon verisen vuotelun takia, mutta ne on olleet hyvät 130-140 paikkeilla. Ja tuo vuotokin kesti vain sen pari päivää.

Joten nyt olen taas ihan hyvillä mielin. Ensi viikolla on vihdoin virallinen rakenneultra! Pääsee näkemään, onko kaikki edelleen yhtä hyvin kuin viikolla 15. Ja nähdään toki myös, veikataanko meille yhä poikaa vai vaihtuuko sukupuoli.

Stressiä ja pelkoja

Sitä ihan tyytyväisenä ajatteli, että alkuraskauden jälkeen ei tarvitse enää ainakaan stressata verisistä vuodoista. Vähänpä tiesin. En mene yksityiskohtiin, mutta maanantaina huomasin ihan niukkaa vuotelua ja sitä jatkui eilisen päivänkin. Soitin tietysti eilen neuvolaan heti aamulla, mutta sieltä sanottiin, ettei ole tarvetta tulla näytille. Pitäisi vain seurailla, jos runsastuu tai tulee kipuja. Ihan sama juttu siis kuin alkuraskaudessakin. Niin kai se raadollisesti on, että vaikka tuo vatsassa majaileva kaveri on jo yli 20 senttiä pitkä ihmismäinen olento, hänen selviytymisensä eteen ei tehdä mitään ennen viikkoa 22. 

Tässä on siis parina yönä tullut valvottua ja stressattua. Koska tietenkin just eiliselle osui myös tosi hiljainen päivä liikkeiden osalta. Tätä ennen oli vieläpä edeltänyt pari erityisen aktiivista päivää, joten ero oli suuri. Muutamia ihan vaimeita potkuja tunsin, lähinnä keskellä (missä ne ei yleensä koskaan tunnu). Sykkeen kaivoin esille dopplerilla, mutta sekin kuului vain vaivoin ihan keskeltä ja jotenkin tosi "syvältä", mitä ei myöskään yleensä tapahdu. Veikkaan siis liikkeiden osalta kaverin majailevan nyt jossain ihan uudessa oudossa asennossa. Huoleni liikkeiden suhteen kuitenkin hälveni viime yönä, kun yht äkkiä alkoikin kova tykitys tuttuun paikkaan vasemmalle. Huh ♥

Olin jo varautunut siihen, että soitan tänään aamulla uusiksi neuvolaan ja vaadin päästä näytille, koska muuten pää hajoaa tähän pelkoon ja stressiin. Mutta nyt aamulla ei ole (vielä ainakaan) ollut mitään omituisia vuotoja ja liikkeitäkin on tuntunut normaalisti. Ehkä siis tosiaan jään nyt seuraamaan asiaa. Viikon päästähän meillä on kuitenkin rakenneultra, joten jos vuodot loppuu ja liikkeet jatkuu normaalina, voidaan odottaa siihen. Tämä oli neuvolan ohjeistus.

Neuvolassa veikkasivat myös (puhelimitse siis vain, eihän sinne nyt käymään pääse), että kyseessä olisi vain jokin vaaraton limakalvovuoto. Itse järkeilin, että voisiko se johtua "rasituksesta". Olen koko lomani aika pitkälti ottanut rennosti kotona ja askarrellut hääjuttuja. Maanantaina lähdin aikaisin bussilla keskustaan, vein sormukset kaiverrukseen, kiertelin kaupoilla aikaa kuluttaakseni, kävin kahden tunnin koekampauksessa, kiertelin taas kaupoilla aikaa kuluttaakseni, käväisin jokirannassa syömässä eväät, kävin hääpuvun sovituksessa ja raahauduin bussilla kotiin. Kaikki välimatkat kotimatkaa lukuun ottamatta kävelin melko ripeästi ja vuodon huomasin ekaa kertaa kotiin päästessä, aiemmin kaupungilla tätä ei ollut.

Noh tällä hetkellä kuitenkin olo on hyvä. Seuraan siis tilannetta, kuten neuvolasta käskettiin ja yritän ottaa rauhallisesti, kuten eilenkin tein. Sairaslomaa olisi määrännyt, jos olisin ollut töissä. Toivottavasti paistaa aurinko, menisi mukavasti lepääminen tossa parvekkeella ja saisi samalla vähän väriä häitä varten. :D

Hääpuku muuten mahtui edelleen sellaisenaan päälle! Aivan uskomaton juttu. Hiukan pitää sivusaumoista vapauttaa tilaa, mutta ompelija uskoi sen riittävän eli kiiloja ei ehkä tarvittaisi. Vatsalla on hyvin vielä tilaa, mutta hengittäminen oli vähän tuskaista ja meinasi alkaa pyörryttää, koska ainoa kiristävä kohta oli juuri sellaisessa paikassa. Voisi siis olla ihan kiva, jos pikkuisen vapautuisi tuota hengitystilaa lisää.

Pohdintaa vauvan vaatteista

Mitä ihmettä vauva tarvitsee vaatekaappiinsa? Sitä olen yrittänyt tässä viime aikoina googlettaa, kysellä tutuilta ja selvittää. Jonkin verran on tietoa ollut toki jo ennestäänkin, koska olen seurannut jo vuosia perheblogeja tai -vlogeja ja niistä on oppinut kaikenlaista näppärää. Muuten mulla ei vauvan pukemisesta oo kokemusta kuin jostain 18 vuoden takaa, että älkää ottako tätä minään ylempänä totuutena.

Asioista voi myös hyvin olla eri mieltä, koska moni asiahan vaatteissa on lopulta mielipidekysymys ja riippuu siitä, mitä kukin vaatteelta haluaa. Itse asiassa tämä selvittely on ollut aika haastavaa, koska tieto on ollut nimenomaan aika ristiriitaista ja jokaisella on ne omat mieltymyksensä ja inhokkinsa. Uskon kuitenkin päässeeni aika syvälle tähän maailmaan ja oon nyt luonut jonkinlaisen oman näkemykseni asiasta, jonka jaan nyt teillekin.

Vaatteiden määrä ja laatu

Tämä on sellainen asia, johon en vain yksinkertaisesti löydä selkeää vastausta mistään. Että paljonko niitä vaatteita tarvitaan? Siksi olen ajatellut ostaa paljon vaatteita. Onpahan valinnanvaraa, eikä tarvitse pestä puolityhjiä koneellisia. Toisaalta en oikein silti tiedä, mikä sitten on paljon ja mikä vähän. Ajattelen kuitenkin, että koska ostan kirppisvaatteita halvoin hinnoin, mutta valikoin pelkästään parempikuntoiset päältä, saan ne melko varmasti myytyä pois samaan hintaan, jos eivät ehdi käyttöön asti. Siksi vaatemäärä voi olla suurikin.

Karkeasti ottaen olen ymmärtänyt, että jos vauvalla on noin 10 vaatekertaa, se riittää alkuun. Mutta voin olla hyvinkin väärässä. Vaatteiden määrä riippuu paljon vauvasta. Pulautteleeko vauva paljon tai tuleeko jatkuvasti kakkavahinkoja. Toisaalta myös siitä, kuinka usein haluat pestä pyykkiä.

No sitten se laatu. Kivahan se olisi panostaa laatuun ja ostaa vain jotain kallista täysin suomalaista merkkiä. Mä en niinkään katso, mitä merkkiä mikäkin vaate on, ellen sitten himoitse jotain ihan tiettyä yksittäistä vaatetta (kuten sitä Gugguun pipoa, jota en vieläkään ole saanut ostettua). Kirppiksellä kiertäessä katson, että vaatteessa on värit hyvin tallella, ei ole juuri nukkaa, ei ole tahroja, vaate on ehjä ja että se vaikuttaa suht pehmoiselta käsissä. Toisaalta pienet tahratkaan ei haittaa. Sain esimerkiksi kahdesta bodysta pinttyneet tahrat pois auringonvalossa pitämällä.

Vaatteiden koot

Ehkä paras vinkki, minkä olen saanut kokoihin liittyen on: mieti, mihin vuodenaikaan lapsesi syntyy. Todella itsestäänselvää, muttei ehkä heti tule mieleen, kun tuolla kaupoilla pyörii ja ihastuu jos jonkinmoisiin vaatteisiin. Mun ei esimerkiksi kannata ostaa pieniä hihattomia bodeja, koska vauva syntyy joulukuussa ja silloin on oletettavasti kylmä. Mun kannattaa suosia pienissä kokoluokissa lämpöisiä "talvivaatteita" ja selvittää sitten kesää kohden, minkä kokoinen vauva silloin suunnilleen on, kun tarvitaankin kesävaatteita.

Mielipiteitä jakaa myös se, tarvitaanko 50 senttisiä vaatteita mihinkään. Riippuu siitä, kuinka iso vauva syntyy (osalle ne eivät mahdu edes syntyessään) ja siitä, haittaako itseään käyttää vauvalla liian isoja vaatteita. Varman päälle jos haluaa pelata, ostaa vain 56 senttisiä, niin ne ei ainakaan ole heti pieniä. Itse ajattelin varata muutamia 50 senttisiäkin, ettei pieni ihan huku vaatteisiin, jos ei olekaan mikään jättivauva. Keskoset sitten tietenkin asia ihan erikseen, mutta siihen en aio etukäteen varautua vaatteilla, jos mikään ei siihen viittaa.

Vauvojen kokoluokat menee karkeasti ottaen seuraavasti:

50 cm 0-1 kk

56 cm 1-2 kk

62 cm 2-4 kk

68 cm 4-6 kk

74 cm 6-9 kk

80 cm 9-12 kk

Ulkovaatteet

Vauvakin toki tarvitsee ulkovaatteet ja nyt puhun nimenomaan talvivaatteista, koska meille tulee talvivauva. Kerrospukeutuminen on kaiken a ja o. Seuraavat asiat ovat lähinnä omia mielipiteitäni, mitä juuri minä haluan vauvalle talveksi hankkia. Tarvitaan toppahaalari (kahdella vetoketjulla, koska helpompi pukea vauvalle, plussaa umpinaiseksi käännettävistä hihoista ja lahkeista) sekä alle merinovillahaalari mielellään ilman teriä. Lisäksi asusteista tarvitaan kypärämyssy, pipo, lapaset ja villasukat, joiden on kaikkien hyvä olla merinovillaa. Päälle voi sitten vielä ostaa paksut toppahanskat ja -töppöset. Ai niin ja vauva tarvitsee sisällekin jotkin ohuet lapaset alkuun, ettei raavi itseään.

Merinovillaa suosin itse ns. tavallisen villan sijaan, koska se on hieman parempaa lämpöarvoltaan sekä ohuempaa ja kevyempää. Lisäksi merinovilla tuntuu lämpimältä ja kuivalta, vaikka olisi kastunut, eikä merinovilla kutita. Toki olisi sitten vielä alpakan villa, joka on ilmeisesti merinovillaakin lämpimämpi, mutten ole perehtynyt, mitä muita hyötyjä (tai huonoja puolia) sillä on.

Bodyt

Kun ostaa bodeja vastasyntyneelle, niiden tulee olla kietaisumallisia. Eli sivussa nepparit. Näin ne on helppo pukea pienelle ja myös riisua, jos tulee esim. kakkavahinkoja. Lisäksi pienten bodien olisi hyvä sisältää käännettävät umpinaiset hihat, jolloin ei tarvitsisi erillisiä tumppuja sisälle. Näitä vain löytää harmillisen vähän. Isommissa kokoluokissa 62 eteenpäin ajattelin ostaa umpinaisia bodeja. Näissä parhaita on ilmeisesti sellaiset venepääntiebodyt, koska ne pystyy riisumaan pois alakautta. Tai sitten ainakin sellainen, että kaula-aukossa on pari nepparia, jotta se on helppo vetää pään yli.

Bodeja on myös kaiken mallisia muutenkin. Osa on kapeita ja pitkiä, osa leveitä ja lyhyitä tai jotain tältä väliltä. Kuulemma parhaiten huomaa sitten kokeilemalla, mitkä on parhaita juuri omalle lapselle. Siksi en ajatellut ihan kamalan paljon ostella kokoja yli 62:n, koska ei voi tietää, mikä malli on juuri meille paras.

Ai niin ja sitten on tietenkin hihalliset, hihattomat ja lyhythihaiset bodyt. Olen monelta kuullut, että lyhythihaiset on jääneet kokonaan käyttämättä. Mutta ehkä niitä kesäisin voi tarvita? Vaikka silloinkin on suosituksena suojata pienten iho vaatteilla, ei aurinkorasvakerroksella.

Paidat

Kun puhutaan pienestä vauvasta, en ihan kauheasti usko paitojen tarpeeseen. Ajattelisin bodyn riittävän sisätiloissa. Mutta ehkä sitä voisi muutaman paidankin varoiksi ostaa. Tokihan joskus voi olla niin viileää, että bodyn päälle tarvitaan paita. Näen vain itse jotenkin hankalana paidan pukemisen ihan pienelle. Ehkä jokin edestä napitettava paita olisi kätsyin.

Housut

Housujakin on jokaisen tarpeeseen. Terällisiä, terättömiä, henkseleillä, leggingssejä, farkkuja... No homma tuli ehkä selväksi. Itse olen tykästynyt terättömiin leggings-tyylisiin pöksyihin. Oiskohan ne jotain trikoota. Sellaiset suht tiukat, mutta venyvät pöksyt. Pysyy varmasti jalassa ja helppo pukea. Sit pitäis vaan löytää vielä hyvät sukat. Toinen vaihtoehto olisi ostaa terällisiä housuja, jolloin ei ole pelkoa varpaiden palelusta tai sukkien putoamisesta. Mutta moni sanoo, että ne jää helposti pieniksi, jos vauvalla on iso jalka tai muuten pitkät jalat.

Sitten on tosiaan niitä housuja, joissa on henkselit eli onkohan ne nyt potkuhousuja. En ole oikein niistä itse tykännyt ennen, mutta nyt oon jossain hormonihuuruissa ihastunut niihinkin. En viitsi kuitenkaan paljoa hamstrata, kun en usko, että ovat järin käteviä, kun pitää kiinnittää aina ylhäältä erikseen. Joissain tällaisissa on myös haaranepparit ja luinkin jostain, että ne on ihan ehdottomat olla vaipanvaihdon kannalta. Mutta joku sitten huomautti, että on itse asiassa nopeampaa riisua vain koko haalari ylhäältä kuin avata ja sulkea ne nepparit haaroista. Tämä varmaankin pitää paikkansa.

Sukat ja sukkahousut

Tarvitaan sukat, jotka pysyy jalassa. Polarn O. Pyretin sukat on tosi hyviä ainakin isommilla lapsilla, koska ne on pitkiä, tiukahkoja ja samalla joustavia, joten meillä on niitä parit myös vauvalle testissä. Sukkia oon ostanut kirppiksiltä paketteina, niin tulee yleensä monia erilaisia vaihtoehtoja. Määrästä en osaa sanoa varmaksi, mutta varmaan 5 paria ainakin riittää.

Sukkahousujen tarpeellisuudesta en oikein tiedä, mutta ajattelin parit hankkia. Ehkä talvella voisi pitää sisähousujen alla?

Sisähaalarit

Nämä on ihania ja söpöjä, mutta onkohan ne niinkään käytännöllisiä lapsella, etenkään vauvalla. Huppu voi jäädä ikävästi painamaan niskaa. Ja riisuessa on otettava pois koko haalari, mikä on varmastikin aika kurjaa vauvan kannalta, kun tulee kylmä ja muutenkin joutuu pukemaan ja riisumaan niin paljon. Pari tällaista on kuitenkin meidänkin kaappiin eksynyt. Tässä olettaisin, että haaranepparit on kätevämmät kuin vetoketju, jos miettii vaipanvaihtoa. Ja paras on ilman huppua. Toki voisin ajatella, että kevätvauvalle tällainen sisähaalari olisi ehkä ihan hyvä asuste ulos nukkumaan mennessä, kun ei makuupussin alle välttämättä tarvitse niin paljon vaatetta.

Yöpuvut

On terällisiä ja terättömiä sekä vetoketjulla ja neppareilla. Mieltymykset näihin on ihan henkilökohtaisia. Itse ostan vauvalle pääasiassa terällisiä ja vetoketjullisia. Tämä siksi, ettei talvella syntyvän vauvan varpaat palele öisin. Tosin jostain 68 koosta ajattelin ostaa myös ilman teriä (tai aiemmin, jos vauvalla on isot jalat), koska terät voi alkaa kiristää ikävästi etenkin sitten, kun alkaa liikkua enemmän.

Vetoketjulla haluan puvut siksi, että joku viisas kertoi, ettei kukaan jaksa öisin napittaa niitä neppareita kiinni (joskin joku taas sanoi, että nepparit on parhaat, kun ei tarvitse riisua vaipan vaihdossa koko haalaria). Ajattelinkin siksi ostaa varoiksi pari nepparillistakin, niin voi sitten niitäkin kokeilla. Kuulemma kolme yöpukua per kokoluokka riittää hyvin. Jotkut eivät käytä yöpukuja ollenkaan. Myös sellainen Swaddle UP - kapalopussi kiinnostaisi hankkia käytettynä, rauhoittaa kuulemma monen pienen unia.

Tässäpä näitä mun ajatuksia siitä, mitä tarvitaan ja mitä olen itse ajatellut hankkia. Kirppiksiltä onneksi löytää kaikenlaista ihan hyväkuntoistakin. Mitäs ajatuksia tämä herättää? Onko joku aivan eri mieltä kaikesta?

Kuulumiset 18+5, imetystyynylöytö ja vauvapyykinpesua

Nyt saa päivittäin tuntea pienen potkuja. Parasta on, että eilen vihdoin (18+4) myös tuleva isä tunsi yhden pienen potkaisun vatsan läpi. Tätä on odotettu! ♥ Ollaan niin monta kertaa yritetty kokeilla asiaa, mutta vauva on itsepintaisesti lopettanut potkut kuin seinään, kun yrittää tunnustella. Ja tekee tätä kyllä edelleen, ei hän nytkään antanut kuin yhden potkunäytteen kädelle asti. Potkuja ei muutenkaan tule yleensä minään sarjatykityksenä, vaan niiden välillä voi olla sekunteja tai minuutteja. Tietyllä tapaa tosin potkut tulee sarjoittain, eli jossain kohtaa niitä tulee useita varttiin ja sitten voi taas olla monta tuntia kokonaan hiljaista.

Potkut tuntuu edelleen suht hennoilta, mutta vatsan päältä voi erottaa pienen kohoamisen. Tuntuu edelleen kuin yksittäiseltä isommalta elohiireltä ja usein vasemmalla puolella. Potkuja tuntuu ehkä eniten syömisen jälkeen, kun menen hetkeksi selälleni makoilemaan tai sitten illalla juuri nukkumaan mennessä. Myös, jos istun jalat koukussa tai makaan vatsallani. Ehkä tuo yrittää potkia itselleen lisää tilaa. :D

Muuten sanoisin, että vointini on edelleen loistava. Häiden eteen olen tehnyt tosi paljon hommia viime viikon ja nyt alkaa olla hyvällä mallilla. Mutta eipä niihin enää olekaan kuin muutama hassu viikko. Vatsa ei ole juurikaan kasvanut entisestä. Joinain päivinä on ehkä jopa pienempi kuin viikon 17+2 kuvassa, riippuen hieman, mitä ja miten olen syönyt.

Löysin muuten eilen Doomoon imetystyynyn Torista vain 4 eurolla. Käväisin sen heti hakemassa. Doomoon tyynyt on kuulemma parhaita kaikista (ei kahise, sopivan tukevia ja vauva pysyy hyvin paikoillaan), mutta maksaa uutena yli 80 euroa, mikä olisi aivan liikaa mun budjettiin. Ostamani tyyny oli jo hieman kulunut ja siinä on muutama pieni tahra, mutta aivan käyttökelpoinen kuitenkin. Siihen saisi ostaa lisää täytettäkin, mutta pussi maksaa melkein 16 euroa. Mietin tosin, että jos löytyisi joku ihan risakuntoinen parilla eurolla, sen voisi ostaa ihan vain tyynyn täytteeksi.

Tosin opin vasta hakiessa, että näitä on kahta kokoa. Pienempi Softy (hinta 50 euroa) ja isompi Buddy (hinta 80 euroa) ja tämä olikin tuo pienempi. Mutta testataan ensin tällä, miten sujuu. Voisin kuitenkin ostaa vielä tuon isommankin, jos sattuisi löytämään yhtä halvalla. Uutena en kuitenkaan halua ostaa jo siksikin, että tyyny ei välttämättä tule käyttöön, jos ei tunnukaan itselle sopivalta.

Pesin tänään myös ensimmäisiä vaatteita ja lajittelen ne vielä omaan laatikkoonsa. Jotenkin hirvitti säilyttää sekä uusia että käytettyjä samassa tiiviissä laatikossa monta kuukautta pesemättöminä. Jos on vaikka jotain pikkutuholaisia kyydissä ja mietin myös, että jos hajut tarttuu niihinkin vaatteisiin, jotka on pesty alunperin hajusteettomilla aineilla (no, oli jo tarttunut). Pesuaineen valinta oli tosin haastavaa, mutta päädyin nyt sitten Erisanin pyykinpesunesteeseen, hajusteettomaan ja väriaineettomaan, jossa ei ole zeoliittia eikä fosfaattia. Mitä se sitten tarkoittaakaan, mutta kai sen on oltava hyvä asia, jos sitä erikseen mainostetaan.

Pesin kaikki kirppisvaatteet 60 asteessa ja jaksoin myös ahkerasti kääntää (lähes) kaikki vaatteet nurinpäin, kuten ohjeissa sanottiin. Katsotaan, kun teen tämän saman vielä vauva-arjen keskellä. :D Pyykkihuolto ei oo oikein ikinä ollut se mun suurin intohimo. Ajattelin myös, että pitäisikö tehdä villi ratkaisu ja silittää vaatteet. Toisaalta en näe siinä hirveästi järkeä, koska en tule niitä enää koskaan silittämään sen jälkeen, kun vauva on jo maailmassa.

Nyt pesun jälkeen mietin vaan, että lähteeköhän kirppishajut ja muut hajut pois tuotteista, kun pesuaine on hajuton. Se kirppiksen tuoksu on nimittäin vahva ja usein hyvin pinttynyt. Ja vaatteet ainakin edelleen haisivat pesun jälkeenkin yhtä vahvasti, mutta laitoin ulos kuivumaan, jos vähän auttaisi. Seuraavaksi kokeilen muiden vinkkaamaa etikkaa huuhteluainelokeroon annosteltuna, jos se auttaisi tuoksuihin. Muutenhan en ole huuhteluainetta koskaan edes käyttänyt. Etikka ilmeisesti myös kirkastaa värejä ja pehmentää vaatteita.

Saa kertoa kaikki muutkin parhaat vinkit ja niksit lasten vaatteiden pesuun ja pinttyneiden tahrojen poistoon. Sappisaippua ja suora auringonvalo kuulemma ainakin auttavat tahroihin.

Huono omatunto uusista vaatteista

Voihan Prisma. Taitaa olla parempi, että mies hoitaa vastedeskin meidän kauppareissut. Tosin oltiin kaupassa tällä kertaa yhdessä ja itse olisin raaskinut ottaa varmaan vain yhden vaatteen, mutta hän tavallaan löysi toisen niistä. En vaan voi ymmärtää, miten huono omatunto tulee, kun ostaa vauvalle jotakin ihan uutta ja "kallista". Prisma-reissua ennen olin ostanut vauvalle uutena vain kaksi bodya ja yhdet housut ja nekin ihan alussa sellaisiksi ekoiksi pikkuvaatteiksi. Ai niin ja yhden gollegehaalarin. Mutta silti musta tuntui nyt, että olisiko kuitenkin pitänyt jättää nämä uudet vaatteet ostamatta. :D

Kai se on se, kun tietää, että vaatteet eivät kauan mahdu. Mutta onneksi eräällä pyörimälläni vauvafoorumilla sain rohkaisevat sanat, että voin sitten ekotekona myydä vaatteet käytettynä eteenpäin. Että jonkunhan ne pitää ensin kaupasta ostaa. Niinpä, sanokaapa muuta! Oli se kyllä silti hirveää perustelua itselleni ennen ostoa. Että nämä on suomalaisia, luomupuuvillaisia ja laadukkaita ja näissä on myös jonkin verran jälleenmyyntiarvoa.

Prismassa tosiaan tulee usein kuljettua lastenvaateostaston vierestä. Tälläkin kertaa sivusilmällä vilkaisin ja siellähän oli jättimäiset ale-laput joka puolella! Sellainen lyhyt kysyvä katse mieheen ja eikun tutkimaan. Innostuin, kun etenkin suomalaisen Hillan sekä suomalaisomisteisen Blaan melko arvokkaat tuotteet oli hyvissä aleissa. Näistä saa luultavasti käytettynäkin vielä ihan kohtalaisen hinnan, kun myy.

Hillalta lähti mukaan yöpuku 8 euron hintaan (norm. 27 euroa). Ei todellakaan paha, kun ottaa huomioon, että tässä oli vielä ne kaikki ominaisuudet, mitä yöpuvulta etsinkin. Tosi harmi vaan, että koko oli 50 cm. Puku näytti kyllä siltä, että menee ehkä vähän isommallekin, mutta toivotaan, että edes kerran ehtisi käyttää. Koon takia epäilytti ostaa, mutta ihanan kuosin ja halvan hinnan takia tarttui kuitenkin mukaan. Hillan tuotteethan tosiaan kankaita myöten valmistetaan Suomessa ja ne on luomupuuvillaa.

Mies sitten bongasi alerekistä söpön Blaan valasbodyn samalla, kun itse vielä tuskailin tuon yöpuvun  valinnan kanssa. Pakkohan tuo body oli sitten ottaa, sehän oli käytännössä ensimmäinen miehen valitsema vaate vauvalle. Se oli vähän kalliimpi, maksoi 12 euroa (norm. 24 euroa), mutta vaikutti tosi laadukkaalta. Ja on niin kiva saada väriä vauvan kaappiin! Tuntuu, että monien ketjukauppojen yleensä hiukan halvemmat vauvojen vaatteet on aika värittömiä. Toki tykkään neutraaleistakin sävyistä, mutten halua koko vaatekaappia niillä täyttää. Bodyn koko oli muuten 50/56, mutta näyttää mielestäni enemmän 56/62 koolta tai sitten leveys vain hämää.

Sitten olisi vielä yksi ihan uusi vaate, nimittäin Martinexin Mauri Kunnas -pyjama tai haalari, kumpi onkaan. Tämä saatiin lahjaksi, mutta oli myös alennuksesta bongattu. En tiedä, mitä maksoi. Koko väittää olevansa 56, mutta verrattuna esim. Hillan koon 50 haalariin, tuota on vaikea uskoa. Menee varmasti koossa 62 vielä, jos ei kovasti kutistu. Tämäkin on niin kivan pirteä!

Sellaista siis tällä kertaa vauvan kaappiin. Alkaakin hiljalleen täyttyä yksi laatikko. Kohta voisi siirtyä ostelemaan hiukan isompia vaatteita koossa 62 ja 68. Yhden kalliimman merkkituotteen haluaisin vielä ostaa, nimittäin Gugguun merinovillapipon 3xs koossa ja mielellään jossain sinertävässä sävyssä. En raaskisi tosin maksaa siitä kuin 15 euroa käytettynä ja monet ei suostu siihen hintaan myymään. Etsintä siis jatkuu. Uutena tuo maksaa 40 euroa ja se on kyllä mun kukkarolle ihan liikaa. Se on kuitenkin vain pipo. Mutta muuten luulen jättäväni nämä kalliimmat merkit sivuun, ellei satu löytymään tosi halvalla käytettyinä.

Pienemmät vauvahankinnat

Kirjoittelin aiemmin isoista vauvahankinnoista. Joku oli kommentoinut, että kauheasti kaikkea ja olenko laskenut yhteen, mitä ne maksaa. Tottahan se on. Tarkoituksena oli nimenomaan listata kaikki, minkä voisi nähdä vähänkään tarpeellisena. Näin ne ovat muistissa ja pystyy vertailemaan hintoja tai seuraamaan tarjouksia, kun tietää, mitä ne alkuperäisinä maksavat. Tarkoitus ei ole kuitenkaan ostaa kaikkea listalta tai siinä mainituin hinnoin (tässäkään postauksessa), vaan odotella rauhassa parhaita tarjouksia tai ostaa käytettynä. Siksi en viitsi laskea loppusummaa näille, koska se ei kuitenkaan lopulta tule olemaan läheskään niin paljon.

Nyt olisi siis vuorossa myös kaikki pienet ja vähän myös halvemmat hankinnat. Näitä tulee ostettua varmaan hiljalleen raskauden edetessä tai sitten vasta ihan viimeisillä viikoilla. Listaan kuuluisi toki myös ulko- ja sisävaatteet, sillä ilmankaan tuskin pärjää. Vaikka käsittääkseni vastasyntynyttä tulisikin nykytiedon valossa pitää paljon ihokosketuksessa. Mutta vaatteista kirjoitan erikseen myöhemmin. Postauksen kuvien lähteet löytyvät jälleen tuotteiden linkkien takaa joko valmistajan tai satunnaisen verkkokaupan sivuilta.

RUOKAILU

Tutit, tuttipullot ja tuttiketjut sekä pulloharja

Näitä ei kannata ilmeisesti olla liikaa alkuun, koska kaikki eivät huoli näitä. Toivoisin itse kuitenkin, että sen parin viikon jälkeen kun vauvalle voi tutin antaa, hän sen hyväksyisi. Ja tietysti myös tuttipullon, koska toivoisin, että isäkin voi ruokkia lasta pullosta. Nämä ostan myös kaikki uutena, koska olen kuullut, että käytettyjä ei kannata ostaa kuluman tms. vuoksi. Toki tämä tieto saattaa olla kivikausiajalta, jolloin pullot ei olleet niin laadukkaita.

Ajattelin ostaa parikin erilaista tuttia, kun ei ne niin kalliita ole. Vaihtoehtoina on Ainu MAM Start 0-2 kk, NUK Happy Days 0-6 kk, Philips Avent Soothie Shapes 0-3 kk (tämä on aika kallis ja ajattelin ostaa, jos mikään muu ei kelpaa. Tällä jotkut on kuulemma saaneet vauvan syömään tuttia, kun tuonne saa oman sormen sisään ja on niin erilainen kuin muut) sekä Philips Avent Ulra Air 0-6 kk. Ai niin ja aika perinteisen oloisen Bibs-tutin ostin jo, myönnetään, ihan vain rekvisiitaksi valokuvaan, kun oli vain 3 euroa. Toki se tulee käyttöönkin, jos vauva huolii. Yhden tuttiketjunkin ostin jo. Silikoniset "palloketjut" on mielestäni kauniita ja niitä voi vauva huoletta maistellakin.

Tuttipulloja ajattelin myös, että max. kolme riittäisi alkuun (luultavasti yksikin, mutta ajattelin ostaa ehkä kaikki eri merkkiä, jos joku toimisi paremmin). Ainun MAM Easy Start Anti-colic, Philips Avent Natural sekä Tommee Tippee. Näistä Ainun pullo vähentää ilman menemistä vatsaan ja nuo kaksi muuta sitten pitäisi olla mahdollisimman luonnollisia tuttiosalta, kun verrataan imetyksen maidon virtaukseen. Lisäksi myös pullotutit.

Pullo- ja tuttisteriloija

Ilmeisesti nykyään melkein kaikki tutit myydään jo valmiiksi sellaisessa mikrosteriloivassa rasiassa eli keittää ei tarvitse. Tuttipulloille on houkutellut kuitenkin hankkia Philips Avent mikrohöyrysterilointilaite. Maksaa noin 30 euroa ja tämä tosiaan vain lykätään mikroon pariksi minuutiksi ja valmis. Tässä oli kuitenkin vielä se varaus, että ei viitsisi ostaa ennen kuin pullot todella tulevat käyttöön. Satunnaisella käytöllä pullojen keittokaan ei ole liian suuri vaiva. Mutta sitten löysinkin kirpputorilta tämän 12 eurolla ja päätin ostaa. Tämä kun on hyvin yksinkertainen käyttää, se varmasti toimii, jos ei ole isoja kolhuja, naarmuja tai reikiä missään. Tässä on myös yksi esimerkki tämän postauksen hyödyllisyydestä: kun tietää valmiksi, mitä tuotteita on saatavilla, mihin hintaan ja mitä ehkä tarvittaisiin, voi tehdä hyviä löytöjä.

Pullonlämmitin

Tämä on kuulemma kätevä, kun saa juuri oikeanlämpöistä maitoa ja yölläkin lämmitys onnistuu vaikka silmät ristissä. Toiset taas sanovat, että tällä ei tee yhtään mitään, jos on mikrokin. Philips Avent Nopea tuttipullonlämmitin olisi aika perustuote noin 40 euron hintaan, mikäli tämä päädytään ostamaan. Voisi kyllä ostaa käytettynä, näitä aina näkee. Mutta tämä ostetaan vasta, kun tiedetään, syökö vauva edes pullosta ja kuinka usein. Ellei tule tosi hyvä tarjous tai käytetty vastaan.

Rintapumppu, sähkö- tai käsikäyttöinen

Tarkoitus olisi imettää ja koska siinä voi jo alkutaipaleella tulla erilaisia ongelmia, haluaisin, että ainakin rintapumppu on valmiina. Täällä vähän syitä, mihin sellaista tarvitaan ja yleisestikin tietoa aiheesta. Sähkökäyttöinen kuulostaa hyvältä, ettei tarvitse itse rehkiä niin paljon asian eteen.  Mutta se on kallis. Mietinkin, että pitäisikö ensin ostaa käsikäyttöinen ja testata, toimiiko se ylipäätään. Mutta sitten epäilyttää, kun jotkut sanoo, että käsikäyttöisellä menettää vaan hermonsa ja sitä kuvittelee, että toimimattomuuden vika on itsessä, vaikka vika onkin pumpussa. Tiedä tuosta sitten.

Rintapumppu kuitenkin mahdollistaa sen, että myös isä tai muut läheiset voivat huolehtia vauvan ruokinnasta, muttei tarvitse kuitenkaan antaa korviketta. Hinnat tosin sähköisillä kauhistuttaa, etenkin, jos jäisikin käyttämättä. Käytettynä voisi periaatteessa ostaa, mutta mietityttää liikaa tuotteen hygieenisyys sekä toimivuus. En rehellisesti sanoen tiedä yhtään, mitä tämän kanssa tekisin.

Harkinnassa on Philips Avent Comfort (170 €), Medela Swing (175 €) tai Beemoo Care (90 €). En tiedä, tarvitaanko näihin jotain lisäosiakin. Aventiin varmaan ainakin sopii Aventin omat tuttipullot suoraan kiinni. On myös olemassa jotain rintamaitopusseja, mutta käyköhän tähän ihan minigrip-pussitkin. Täällä on myös hieman tietoa maidon säilyvyydestä.

Imetystyyny

Tämä on taas yksi mielipiteitä jakava asia. Itse ajattelin sellaisen hankkia, ihan vain jo siksikin, että siitä saa nukkumiseen tukea raskausaikana, jos ei muuta. Ja imetys on muutenkin sellainen asia, jonka toivon kovasti onnistuvan, joten olisin siihen valmis panostamaan ihan rahallisestikin. Tästä ajattelin maksaa maksimissaan 30 euroa ja käytetty on vahvassa harkinnassa. Tässä olisi kuitenkin esimerkiksi yksi vaihtoehto, jos nykyiseen tarjoushintaan saisi.

Imetyksen lisätarvikkeet

Ainakin liivinsuojia tarvitaan, ettei vaatteet kastu ja likaannu. Näitä ajattelin ostaa kertakäyttöisenä tai puuvillaisena. Lisäksi törmäsin maidonkerääjiin, jotka ilmeisesti laitetaan paikalle samalla kun imettää. Nännivoidetta pitää kuulemma myös olla aina mukana, jos touhu menee kivuliaaksi tai arpiseksi. Lansinoh lanoliinivoide taitaa olla aika suosittu ja sitä voi käyttää muuhunkin, vaikka rohtuneisiin huuliin tai vaippaihottumaan. Sitten rintakumit varoiksi, jos imetys takkuaa.

Äidinmaidonkorvikkeet

Näitä hommataan muutama kaappiin odottamaan, että on varmasti saatavilla, jos jostain syystä äkisti tarvitaankin. Vaikka imetyksen onnistuminen onkin itselleni tärkeää, ei korvikkeetkaan mulle mitään mörköjä ole. Olen tässä yrittänyt selvittää, mikä merkki olisi paras, mutta ei siitä päässyt selkoon millään. Riippuu myös paljon, mitä vauvan vatsa kestää ja mitä ei. Korvikkeita myydään "tarjoiluvalmiina" sekä jauhemaisena, jolloin jauhe sekoitetaan itse veteen. En ole oikein näidenkään eroista tai hyödyistä kartalla. Saa valaista, jos tietää!

Ruokalaput ja kuolalaput

Moni sanoo kuolalappujen olevan hyödyllisiä, jos vauva pulauttelee paljon tai muuten kastelee paitojaan. Näitä voisi pari ostaa varalle ja testata. Esim. tässä on joitain, en tosin ole vielä ihan varma, onko huivikauluri ja kuolalappu sama asia, mutta samalta ne näyttää. Ruokalappuja tarvitaan vasta myöhemmin. Kankaiset solmittavat laput saa mukavan kireälle, ettei tipu paidalle ruokaa, mutta niiden kaukalo-osa jää herkästi siten, että ruoka tippuu siitä ohi. Tai kankaiset tarralliset laput olisi ehkä vieläkin kätsymmät kuin solmittavat. Vauva-aikaan kankainen ja pehmeä lappu on varmasti kiva ja kätevä, kun itse vielä syöttää. Mutta kun vauva ryhtyy syömään itse siinä vuoden hujakoissa, ajattelisin sellaisen kovan ruokalapun olevan paras, näin on ainakin meillä ollut töissä. Ja jos oikein kovin sottaa, olisi ruokaessu varmaan passeli olla varalta. Ruokalappuja on vaikka ja millaisia ja minkä hintaisia, tähän valitsin nyt ensimmäisiä kun silmiin osuu.

HYGIENIA

Harsot

Näitä kuulemma tarvitaan paljon, eikä 20 ole lainkaan liioiteltu määrä. Ajattelin itse pärjätä alkuun noin kymmenellä. Näitä olisi halvin ostaa käytettynä, mutta kun kuulin, että osa käyttää näitä kestovaippojen imuina, ei käytettyjen osto enää oikein houkuta. Inhottava ajatus pyyhkiä oman vauvan kasvoja harsolla, jossa on aiempien vauvojen pissat ja kakat (joo, on ne nyt tietty pestyjä, mutta silti).

Ajattelin ostaa muutaman kivan ja pirteän harson, mutta loput sitten valkoisina (koska hinta). Nämä meillä jo on ja äitiyspakkauksessakin on neljä valkoista harsoa. Eli kolme puuttuu ja ne voisi ostaa jossain kivassa kuosissa ja sitten pari valkoista vielä varoiksi. Mutta mihin näitä siis tarvitaan? Kuulemma kaikkeen. Kuola- ja puklaussuojana, hoitoalustan suojana, imetyssuojana, rättinä, vaunun aurinko-/näkösuojana ja ruokalappuna sekä vaikka ja mihin muuhunkin.

Vaipat ja vaipparoskis

Päiväkotityössä on törmännyt jos jonkinlaisiin vaippoihin, eikä mulla onneksi ole mitään ehdotonta ei:tä mitään kohtaan. Jos kuitenkin mietin pikkuista vastasyntynyttä, mua houkuttaa eniten Liberon Touch -vaipat. Ne on niin ihanan pehmoisia ja muutenkin näppärän oloisia. Näitä meille tulee siis koossa 1 ja 2. Pampersin vaipat on kivan ohuita, mutta mielestäni aika nafteja vähänkin pyöreämmille lapsille. Ne myös haisee ihan kummalliselle. Muumivaipat on mukavan jämäkän oloisia, mutta ehkä vähän liikaakin. Ne olisi kuitenkin suomalaisia ja niistä puuttuu monta haitallista ainesosaa sekä tuoksut ja hajusteet. Näitäkin voisi kuitenkin olla varalla. Muihin merkkeihin sitten harvemmin törmää, Pirkkaa ja Lidlin vaippoja on jonkin verran ollut. Kokemusta on myös kestovaipoista, mutten tällä hetkellä näe itseäni lainkaan niiden käyttäjänä.

Vaipparoskiksesta saa antaa vinkkejä. Ostaisiko tavallisen vessaroskiksen vai sellaisen "oikean" hajutiiviin vaipparoskiksen? Jotenkin nuo oikeat vaipparoskikset tuntuu hankalilta ja niihin pitää ostaa jotain omia muovikalvoja tai -pussejakin aina. Olisiko helpompaa ostaa vain perinteinen vessaroskis ja laittaa kakkavaipat tiiviseen muovipussiin? Roskiksen nyt joutuu kuitenkin lähes päivittäin tyhjentämään, uskoisin.

Pyyhkeet

Pyyhkeitä tarvitaan pyllyn pesuun sekä kylpyyn. Ainakin. Meillä on töissä käytössä pyllyn pesuun (tai siis kuivaamiseen) Ikean Krama-pikkupyyhkeet ja ne on hirveän näppäriä. Ajattelin kokeilla, jos toimisi vauvankin kanssa kotona, maksaa 3 euroa 10 kappaletta. Kylpypyyhkeeksi riittänee äitiyspakkauksen huppupyyhe, mutta saatanpa hurahtaa ostamaan jonkun söpön pienemmän vauvapyyhkeen ilman huppuakin.

Hoitotarvikkeet

Kaikki, mitä vauvan hygieniasta huolehtimiseen tarvitaan. Eli ainakin Tops-puikot, vanulaput, sinkkivoide, vauvaöljy, talkki sekä babywipesit eli kosteuspyyhkeet.  Mihin näitä kaikkia sitten tarvitaan? Pitänee selvittää tähän alle. Lisäksi tarvitaan joitain säilytysrasioita sekä tarvikkeille että vaatteille. Nämä löytyy varmasti Ikeasta.

Sinkkivoide: Käytetään vaippaihottumaan, kun iho on ärtynyt.

Talkki: Tätä kai käytetään myös vaippaihottumaan, jos pylly punoittaa kovasti. Kai se jotenkin imee itseensä rasvaa ja kosteutta. Nykyään ilmeisesti talkkia ei suositella, vaan sen sijaan sinkkivoidetta.

Vauvaöljy: Voidaan käyttää ainakin pään karstaan sekä kylpyveteen, jos on kuiva iho.

Kosteuspyyhkeet: Kaikkeen. Naaman, käsien, tahrojen sekä pyllyn pyyhintään.

Äitiyspakkauksen mukana tulee lisäksi tarvittavat kuumemittari, kylpylämpömittari, kynsisakset ja pehmeä harja. Vauvan pesuun ei tarvitse käyttää saippuoita. Unohtuiko vielä jotain?

Baby-Vac Nenäimuri

Tämä nenäimuri on kuulemma pelastus flunssa-aikaan ja paras kaikista. Koska pieni vauva ei osaa niistää, eikä oikeastaan pieni taaperokaan vielä, saadaan tällä nenä aukeamaan turvallisesti. Hinta on noin 30 euroa.

NUKKUMINEN JA MATKUSTAMINEN

Peitto ja tyyny sekä patjan suoja-alusta, reunapehmuste

Äitiyspakkauksen mukana tulee peitto pinnasänkyyn sekä patjan suoja-alusta samassa setissä. Tyynyä pieni vauva ei vielä tarvitse. Lisäksi pinnasänkyyn tarvitaan reunapehmuste. En oikein tiedä, miksi. Tai tiedän, mutta mietin vain mielessäni, että tosissaanko vauva kolhii päätään reunoihin niin paljon. :D

Petivaatteet

Äitiyspakkauksen mukana tulee yksi pussilakana ja aluslakana. Kuviointi ei ole oikein mieleeni ja näitä tarvitaan muutenkin enemmän. Mun on hirveän vaikeaa ollut löytää mitään kivoja. Oon aika nirso kuviointien suhteen ja toisaalta en tahtoisi maksaa yli 20 euroa pienistä pussilakanoista. Hetken mietin, että nämä voisi ommella itsekin helposti, pieniä kun ovat. Tässä voisi olla yksi vaihtoehto, mutta kaipaisin siihen edes jotain pientä väripilkkua. Käytettynä näihin ei jostain syystä törmää missään.

Torkkupeitot

Näitä kuulemma tarvitaan, en vielä tiedä, että mihin tarkalleen. Yhden kivan voisi ostaa pinnasängyn päiväpeitoksi, sitten jokin kevyt viltti sisälle ja vaunuihin vauvan päälle. Sitten voisi vielä ostaa jonkun paksumman, jonka saisi lattialle makuualustaksi. Äitiyspakkauksessa tulee myös ihan kivan näköinen viltti.

Itkuhälytin

Paljon mietin, tarvitaanko tätä lainkaan, kerrostalokolmiossa kun asutaan. Toisaalta tarkoitus olisi nukuttaa vauva parvekkeelle päiväunille ja kyllä se hälytin toisi tietynlaista turvaa. Mutta millainen hälytin? Näitä on niin paljon eri ominaisuuksilla ja osan saa kytkettyä myös puhelimeen. On yövalollisia, unimusiikkia soittavia, kamerallisia, lämpötilaa mittaavia, kaksisuuntaisia (eli vähän kuin radiopuhelin) ja sitten ihan perinteisiä, joissa ei juuri muuta ole kuin se, että vauvan äänet kantautuu vanhempien yksikköön.

Jälleen, jos mulla olisi rahaa kuin roskaa, ostaisin Nabbyn (160 €). Se on pieni, kevyt, siisti ja helppo käyttää. Sovelluksen saa puhelimeen ja se näyttää myös esim. vaunujen lämpötilan lisämaksusta sekä siinä on kuuntelutoiminto: on mahdollista kunnella vauvaa myös silloin, kun ääniä ei muuten kuulu. Toinen kehuttu malli olisi Philipsin Avent SCD506 DECT (100 €), jossa olisi yövalo ja unimusiikit sekä kaksisuuntainen kommunikaatio. Mutta nämä on molemmat kalliita ja epäilen tosiaan kovasti, tarvitaanko näin hienoa kerrostalossa. Tuskin. Täytyy siis pitää järki päässä. Käytettynä voisi kyllä yrittää bongailla.

Hoitolaukku

Jonkinlainen laukku tarvitaan varmasti. On olemassa todella hienoja laukkuja, joita ei ikinä uskoisi hoitolaukuiksi ja sitten niitä vähän perinteisempiä laukkuja. Ja kaikkea siltä väliltä. Olisi kiva, jos laukku edes vähän miellyttäisi silmää, vaikka tärkeimpiä on ominaisuudet. Laukun pitäisi olla tilava ja on kuulemma hyödyksi, jos siinä on paljon taskuja. Tämä Beemoon Wire -laukku (70 €) voisi olla kätevä, koska on reppumallinen. Käytän muutenkin lähes aina vain reppua. Toinen oikeasti nätti reppu olisi Bellotte Mia (92 €, nyt 25 € tarjouksessa). En kuitenkaan ajatellut maksaa hoitolaukusta kuin ihan maksimissaan 40 euroa, joten tarjouksia tulee varmasti seurattua.

Vaunuverho, sadesuoja, hyttysverkko

Kaikki peruslisätarvikkeet vaunuihin siis, mikäli eivät kuulu pakettiin. Vaunuverhoksi esim. tämä Baby Wallaby (35 €). Nuo vaunuverhot tuntuu kyllä kovin kalliilta, enkä ole varmaan kertaakaan bonganut tarjouksiakaan niistä. Saa vinkata!

VIIHDE JA MUUT

Lelut ja pehmolelut

Luulen, että näihin ei hirveästi panosteta alkuun. Oletan, että niitä tulee lahjaksikin jossain kohtaa ja ihan pieni vauva ei leluja edes vielä tarvitse. Jonkun ensipehmolelun voisi toki ostaa, Ainu-ensipupun tai Pentikin Halipupun. Äitiyspakkauksessa tulee myös tällainen "uniriepupehmolelu". Lisäksi tekisi mieli hankkia jokin soittorasia tai mobile sängyn ylle. Äkkiseltään löytyi esim. Done By Deer Elphee (25 €).

Lelukaari/leikkimatto

Haluaisin sellaisen kauniin harmaasävyisen lelumaton kaarella, mutta valitettavasti vauvoja tuntuu miellyttävän eniten värien sekamelska. Ja vauvaa vartenhan lelut on, ei mun sisustussilmääni, joten tulee ostettua luultavasti jokin ihan perinteinen värikäs lelukaari matolla. Toki tätä ei tarvita heti ja käytetty on hyvä vaihtoehto. Skiphop Camping Cubs -leikkimatto (75 €) on kuitenkin niin hauska, että pakko linkittää se tähän! :D Liian kallis tosin omaan makuuni.

Jumppapallo

En rehellisesti sanoen tiedä, mihin tätä tarvitaan, mutta ilmeisesti raskausaikana? Moni oli vain maininnut tämän ketjussa, jossa kysyttiin, mitkä vauvatarvikkeet on olleet ehdottomasti parhaita ikinä. Joku voisi mulle valaista vielä, että mihin ihmeeseen tätä käytetään vauvan kanssa. En keksi muuta kuin että siinä voi istuen pomppia ja keikuttaa vauvaa. :D

Vauvakirjat

Vauvakirja tarvitaan ehdottomasti! Kirjoitan näistä kuitenkin vielä erikseen, koska vaihtoehtoja on niin paljon. Tässä kuitenkin yhtenä esimerkkinä Muumi-vauvakirja (27 €).

Huhhuh! Ette usko, kuinka kauan tämän postauksen teossa kesti. Yritin saada mahdutettua tähän kaiken mahdollisen, mutta jotain varmasti silti unohtui. Sitten pitäisi vielä arvioida, että mitä näistä tarvitsee oikeasti ja mitä ei. Onneksi ei ole mikään kiire vielä.

Sokerirasituksen tulokset ja pohdintaa liikkeistä

Ei mulla sitten ollu raskausdiabetesta. Vielä ainakaan. Tosi outoa, olin ihan varautunut siihen. Helpottavaakin, koska ei tarvitse mittailla sokereita ja puuttua ruokavalioon. Vauvankin kannalta hyvä. Mutta se tarkoittaa myös sitä, että sama rasituskoe odottaa taas viikolla 24-28. Ai että ku kivaa. Maltan tuskin odottaa! Mutta se on kyllä positiivista, että pääsen seuraavaan työajalla, joten aika winwin sinällään. Sori työkaverit.

Arvoista kuitenkin vielä, nimittäin mun rasituksen arvot oli jopa yllättävän hyvät. Paastoarvo ei kyllä kauas jäänyt rajasta ja se oli alunperinkin se arvo, jonka arvelin olevan pielessä jos joku on. Yläraja on 5.3 ja mun arvo oli 5.1. Mutta sen sijaan mun tunnin arvo oli jo alle sen, mikä pitäisi olla kahden tunnin jälkeen. Tunnin jälkeen verensokerin pitäisi siis olla alle 10, mulla oli 8.5 ja sitten kahden tunnin jälkeen pitäisi olla alle 8.6 ja mulla oli 6.8. Raskausdiabeteshan tosiaan todetaan, jos yksikin noista arvoista ylittää tuon rajan.

Hemoglobiinikin oli muuten 122, kun se noin 1,5 kuukautta sitten oli 125. Ajoittaiset heikotukset sekä huonot olot ei siis johdu siitä eikä sokereista. Alhainen verenpaine voisi olla yhtenä syynä, mutta väliäkös tuolla. Viime aikoina olo on kyllä ollut aika hyvä.

Vauvan liikkeistä

Oon kovasti miettinyt, että voiko viikolla 17+ jo tuntea, kun vauva vaihtaa asentoaan kokonaan toiseen? Välillä vaan maatessa tuntuu todella kummalliselta. Koko alavatsa/kohdunseutu lähtee jotenkin muljumaan ihan toispuoleisesti ja sitten hetken päästä tasoittuu. Ei tunnu siis lainkaan tavallisilta liikkeiltä, jotka on sellaisia yksittäisiä muksahduksia, vaan nimenomaan siltä, että siellä tehtäisiin jotain kuperkeikkaa. :D Onhan Jaska (joo, hän on nykyään Jaska) toisaalta jo melkein 20 senttiä pitkäkin oppaiden mukaan, että kai tämä teoriassa on mahdollista. En vain tiedä, kuinka paljon tuon ikäinen liikkuu tai tekeekö vauvat ylipäätään jotain voltteja vatsassa.

Oon myös edelleen kovasti yrittänyt tunnustella liikkeitä vatsan päältäkin, mutta ei niin ei. Tyyppi lopettaa potkut heti, kun laskee käden vatsalle. Pari kertaa ehtinyt miehenkin pyytää paikalle, mutta aina jouduttu toteamaan, että siihen päättyi taas tämän kerran potkusarjat. ♥ Kyllähän noita vielä tunnustella ehtii, mutta tässä on taas uusi etappi odotettavana. Viime päivinä tyyppi on muutenkin liikkunut paljon, mutta eilen ja tänään taas selvästi vähemmän. Ehkä kääntynyt taas siten, että potkut suuntautuu selkää kohti.

En muuten oikein tiedä enää, sanoisinko sikiö vai vauva. Sikiö tuntuu jotenkin niin tunteettomalta sanalta, mutta vauva taas liian valmiilta vauvalta. :D Olen nyt kuitenkin päätynyt tuohon vauvaan.

Sokerirasituksessa

Ei se sokerirasitus niin kamalaa ollut kuin ajattelin, mutten voi sanoa sen kovin mukavaakaan olleen. Odotin sitä ihan kauhulla, koska mun mielikuvissa joutuisin istumaan pahoinvoivana ja pyörtyilevänä täydessä, kuumassa ja ahtaassa odotustilassa kaksi tuntia muiden ihmisten kanssa. Odotustilat on muutenkin sellaisia, etten oikein välitä niistä. Sokerilitkun juominenkin vähän jännitti, mutta verikokeet itsessään ei lainkaan.

Onneksi mies ilmoittautui vapaaehtoiseksi tueksi ja turvaksi ja oli lupautunut tarvittaessa olemaan paikalla vaikka koko kaksituntisen odottelunkin. Sen turvin varmaan lopulta sain ylipäätään ajan varattua, mä kun vitkuttelin sitä aika pitkälle. Mun pitää käydä rasituksessa kahdesti, koska pcos nostaa riskiä raskausdiabetekseen. Muuten olisi riittänyt vain yksi kerta, johon olisin joutunut, koska olen yli 25-vuotias. Eka rasitus mulla olisi pitänyt olla viikoilla 12-16 (menin viikolla 17+5) ja jos eka olisi puhdas, niin toinen viikoilla 24-28.

Turussa on aika monta labraa, joissa rasituksen voi tehdä. Yritin valita sellaisen, jonka oletin olevan melko hiljainen asiakasmäärältään ja nappiin osuinkin. Mulla oli aika kahdeksalta aamulla ja tätä edelsi 10-12 tunnin paasto eli ei saanut syödä mitään, mielellään edes vettä. Aamulla herätessä oli aika huono olo, mutta johtui varmasti jännityksestä. Lähdettiin miehen kanssa yhdessä matkaan, mutta hän jäi odottelemaan aulaan yksikseen, kun menin huoneeseen.

Pääsinkin heti kasilta sisään. Ensin otettiin yksi putkilo verta eli verensokerin paastoarvo. Ja heti perään piti juoda suht vikkelään 3 dl liuosta, joka sisältää 75 g sokeria. Liuos oli jääkaappikylmää ja tarjoiltiin isosta mukista, jolloin se ei määrällisesti näyttänyt niin suurelta. Juoma oli täysin väritöntä ja yhtä litkua kuin vesi, mutta maistui tosi makealta ja vadelmaiselta. Mulle tuli mieleen vadelmapillimehu ja voin sanoa, että se oli oikeastaan ihan hyvää. Sain sen juotua parissa minuutissa, joskin se oli niin kylmää, että se oli ehkä juomisen vaikein osuus. Sitten vaan aulaan odottelemaan, jossa päästin miehen lähtemään töihin, koska olo tuntui ihan normaalilta ja uskoin selviäväni yksinkin. Ja aulassa onneksi oli kaksi sänkyä suojaverhon takana (oli muuten ihan hypnoottinen kissaverho, jos ei vielä ollut huono olo, niin siitä ainakin tuli), joten sain olla siellä aika rauhassa. Toiselle sängylle tuli kyllä joku pariskunta ilmeisesti myös sokerirasituksessa, mutta eipä he mua häirinneet, enkä minä heitä.

Vähän yllättäen, mutta pelkojani vastaten mulle tuli kuitenkin pian litkun juomisen jälkeen aika huono olo ja nojailin vaan sängyllä seinään silmät kiinni. Ei puhettakaan, että olisin pystynyt esim. selaamaan kännykkää. Jossain kohtaa heitin itseni ihan makuulle ja sitten alkoi olo vähän helpottaa. Kun 9 aikaan eli tunnin jälkeen litkun juomisesta pääsin toiseen verikokeeseen ja otettiin toinen putkilo verta, oli olo jo ihan hyvä. Verikokeen otossa kesti aina vain pari minuuttia, se oli nopeaa. Nälän tunteen huomasin muuten ekaa kertaa vasta ihan kokeen lopussa 10 aikoihin eli kai tuo sokeripommilitku piti sen hyvin poissa. Ja se on hyvin se, koska mulla on edelleen nälkä melkein koko ajan. :D

Tuon toisen kokeen jälkeen olikin sitten jo helpompaa odotella se seuraava tunti, kun ei ollut enää pahoinvointia ja pystyi selaamaan puhelintakin. Kympiltä otettiin viimeinen putkilo verta ja aika tarkalleen klo 10.02 olin jo valmiina lähtemään kotiin. Se täytyy muuten kyllä vielä laittaa itselleen muistiin, että tuolla oli todella kylmä. Ihan palelin välillä sängyllä eli jokin viltti olisi ollut kiva lisä.

Kokemuksena tämä ei ollut niin kamala kuin pelkäsin. Parin tunnin odottaminen oli ihan jees, koska pääsin sängylle makaamaan edes hieman omaan rauhaan. Litku oli hyvää ja sen juominen ei ollut mikään ongelma. Aikakin kului odottaessa nopeasti. Mutta paaston aiheuttama huono olo sekä litkun aiheuttama vielä huonompi olo, olivat aika kurjia. Lisäksi mulla on nyt vasen kyynärtaive todella kipeä. Jostain syystä yksi pistoreikä alkoi sattua heti piston jälkeen ja sattuu yhä. Myös kokeen jälkeen kotona oli vähän huono olo, mutta helpotti kun söi heti ruokaa. Sitten tuli järjetön väsymys, joka päiväunien ja kahvin jälkeen on nyt selätetty.

Nyt vain odottelen tuloksia. Epäilen, että mulla saattaisi ainakin paastoarvossa olla häikkää, koska se on jo ilman raskauttakin ollut joskus ylärajoilla ja raskauden rajat on vielä normaaliakin alempana. Toisaalta se olisi hyvä, koska sitten ei tarvitse mennä rasitukseen uudelleen. Mutta toisaalta huono, koska voi vaikuttaa vauvaan esim. suuren koon puolesta ja joudun alkaa mittailemaan arvoja kotona ja miettimään tarkemmin syömisiä. Mutta sillä mennään, mitä tulee.

Kirppistelyä ekana lomapäivänä

Ensimmäisen lomapäivän kunniaksi päätin lähteä kiertämään kirppiksiä. Tarkoituksena oli tosin käydä vain Seesamissa, mutta siellä oli tällä kertaa huono tarjonta pienistä etenkin poikamaisista vaatteista ja löysin vain yhden yöpuvun. Siellä oli myös tosi paljon ihmisiä, ahdasta ja huutavia lapsia. Ei niin kiva kokemus. Päätin siis jatkaa vielä Taikaan ja siellä olikin älyttömästi kaikkea ihan pienille! Monta loosia oli kyllä myös tyhjänä, mutta silti löysin kaikenlaista. Rahaa meni tällä reissulla kirppishintoihin nähden paljon, noin 50 euroa, mutta ostin pari isompaa ja kalliimpaa juttua.

Olen tässä jo hiljalleen alkanut etsiä ja miettiä, minkälaisen talvihaalarin ostaisi. Uutena hinnat on kuitenkin vähän hirvittäneet ja käytettyä en ole viitsinyt ostaa, kun olen lähinnä nettikirppiksiä selaillut ja on ollut vaikea päättää pelkän kuvan perusteella, onko haalari varmasti yhä hyväkuntoinen/tuoksuton jne.

Nyt kuitenkin kirppiksellä tuli vastaan täysin uusi ja käyttämätön (laput yhä kiinni) Jonathan-haalari, jossa on kaikki ne ominaisuudet, joita halusinkin. Hihat käännettävissä umpinaisiksi, koko 56, paksu ja kaksi vetoketjua sekä kiva kuosi. Hinta oli 20 euroa ja pitkään mietin, että kannattaako näin "paljon" maksaa. Mutta sitten totesin, että ei uutta vastaavaa haalaria tähän hintaan saisi, että saa lähteä mukaan. Jälkeen katsoin, että vastaavia haalareita (rumemmilla kuoseilla tosin) olisi nyt just tarjouksessa 25 euron hintaan nettikaupassa, mutta pääsin mä silti nyt vähän halvemmalla. Uutena ilman alennusta nämä maksaa 50 euroa.

Tykkään kyllä tosi paljon tästä haalarin kuosista ja mieskin kuulemma tykkäsi. Vähän vielä toki jännittää, että mitä jos meidän poika onkin tyttö seuraavassa ultrassa. Toki tämä tytöllekin menee, mutta tytölle olisi kyllä pakko hankkia lisäksi joku söpö vaaleanpunainen versio. Ja saahan tämän varmasti myytyä eteenpäin hyvään hintaan, etenkin, jos ei tulisi käyttöön.

Bodeja oli nyt aika huonosti tarjolla etenkin pikkukokoisina. Tai olihan niitä, mutten huoli nukkaantuneita ja väljähtäneitä, kun ihan uudenveroisiakin saa samaan hintaan. Pitää vain olla vähän nirso ja valita parhaat päältä. Näistä tuo keltainen on kokoa 62 (mukamas, vastaa 50-56 kokoa). Keskimmäinen oli 62 ja alimmainen peräti 68-74. Tajusin vasta jälkeen, että tuo kaksi alempaa taitaa olla äitiyspakkauksesta 2018. Ihmettelinkin, missä olin ihaillut tuota keskimmäistä ennen. :D Mutta ei se mua haittaa, kun tykkään näistä kuoseista ja hinta oli kuitenkin halpa ja esim. tuo keskimmäinen on selvästi käyttämätön.

Sitten vähän väriä! Hurahdin jostain syystä noihin kaksiin, oletettavasti käyttämättömiin, potkuhousuihin (joista alemmat on 2017 äp:stä ja ylemmät 2018 äp:stä), vaikka ennen olen ollut ihan potkuhousuja vastaan. Saas nähdä tuleeko nämä sitten käyttöön, mutta tykästyin näihin, kun muuten on ollut kaikki niin väritöntä. Näissä on myös kätevät nepparit haaroissa, joten vaipanvaihdon pitäisi olla suht kätevää. Sitten mukaan tarttui parit neutraalit pöksyt. Yhdet 56 kokoiset ohuet ja yhdet 68 kokoiset paksummat, vähän kuin farkkua, mutta pehmeät. Sukkia ostin 6 kappaleen pussukan eurolla, mutta kahdet heitin pois, kun oli aika kulahtaneet.

Pienikokoisten yökkärien metsästys on edelleen haastavaa. Pitäisi olla siistejä, vetoketjulla ja terillä eli umpinaisilla jaloilla. Ylempi sopi näihin kriteereihin ja lisäksi tässä oli vielä suljettavat hihat. Alempi on kokoa 56, mutta ajattelin sen enemmän oloasuna kuin yöpukuna. Kuulemma viimeistään sitten, kun lapsi konttaa, olisi hyvä olla terättömiä yöpukuja. Olen ajatellut, että 68 koosta alkaen voisi sitten ostaa terättömiäkin yöasuja (siksikin, että talvi alkaa silloin jo varmaan olla ohitse). Ja tosiaan vetoketju on neppareita parempi kuulemma siksi, että kukaan ei jaksa yöllä vaippaa vaihtaessa laittaa niitä kiinni. :D

Sitten ois vielä tällainen bonusostos. Mikroon sopiva höyrysterilointilaite on ollut ostoslistalla, mutta ajateltiin ostaa se vasta, kun sille oikeasti on tarvetta (eli kun tuttipulloja tarvitaan enemmän). Löysin tämän kuitenkin nyt 12 eurolla ja koska sen kunto ei mihinkään käytössä huonone, päätin ostaa. Oli se yli puolet halvemmalla, mitä kaupoissa maksaa.

Tällaista siis tällä kertaa. Vieläkin tarvittaisiin koossa 50, 56 ja 62 ainakin muutamia bodeja, housuja, yöpaitoja, parempia sukkia, merinovillahaalari, merinovillainen talvipipo, talvitossut ja merinovillaiset hanskat. Mutta ostelen kaikkea mieluummin vähän kerrallaan ja ajoissa aloittaen, niin on aikaa tehdä löytöjä ja voi ostaa ne "parhaat päältä", eikä tarvitse ostaa niitä kaikkein nukkaantuneimpia ja väljähtäneitä vaatteita, kun muutakaan ei ole tarjolla.

Täältä löytyy muuten aiempi vaatepostaus, jossa on listattuna kaikki tätä ennen ostetut vauvan vaatteet.