Olen kirjoittanut huhtikuun lopussa odottavani kesää innolla, kun olisi viimein lämmin. No, enpä tiennyt mitä toivoin... Näin heinäkuun loppupuolella täytyy todeta, että on tosiaan ollut lämmin. Kovien helteiden takia ollaan välillä ihan tosissaan kärsitty näistä keleistä, mutta ollaan me kesästä ehditty vähän nauttiakin. Kyllä kesä on aina kesä!
Meidän asunnon lämpötila on vaan harmillisesti noussut hellepäivinä 31 asteeseen, ja vaikka ollaan ostettu pari ilmastointipömpeliäkin, ei niitä ole viitsinyt pitää koko ajan päällä, kun viilennys on ollut vain muutaman asteen näin isossa asunnossa. Ollaankin pyritty viilentämään lähinnä vain miehen työhuone ja meidän makuuhuone yöksi, ne kun on pienempiä tiloja ja tärkeintä on ollut, että ollaan saatu nukuttua. Ja ollaanhan me onneksi saatu, jotenkin ainakin. Mutta nämä helteet on kyllä olleet ihan liikaa, kun varjossakin on ollut aika tukalaa. Ollaankin oltu myös melko paljon sisätiloissa siihen nähden, että on kuitenkin ollut kesä, jolloin yleensä ollaan suurin osa ajasta ulkona.
Lisäksi ollaan tehty olohuoneeseen aurinkoeste, kuten näistä kauniista verhoista huomaa. Asunnon korkea sisälämpötila johtuu eniten siitä, että aurinko porottaa melkein koko päivän isoista laseista sisään. Ei olla kyllä jaksettu yhtään panostaa viihtyvyyteen, kun ollaan vain odotettu, että päästäisiin pois uuteen kotiin. Ainoa tavoite on ollut saada helposti ja nopeasti kodista asumiskelpoinen ja siksi nämäkin verhotkin on vain sysätty jotenkuten riippumaan nipsuista. :D Kodin estetiikkaa ei ole myöskään varsinaisesti parantanut se, etten ole raaskinut laittaa pestyjä mattoja enää takaisin lattialle. Ovatpahan sitten puhtaat edes hetken uudessa kodissa!
Kaikesta huolimatta ollaan me kesästä nautittukin ja helteistä huolimatta on kyllä tullut ulkoiltuakin, vähintään kerran päivässä, vaikkakin aika pieniä aikoja kerrallaan. Ollaan kierrelty pääasiassa muutamassa puistossa tai tehty lyhyt kävelylenkki rattailla. Oma pihamme on ollut aikalailla pelkkää aurinkoa, mutta puistoissa ja mummilassa on onneksi pystynyt ulkoilemaan paremmin, varsinkin aamuisin.
Mietittiin myös miehen kesälomalla, oltaisiinko tehty jokin isompi lomareissu, mutta päädyttiin toistaiseksi pysymään vain kotona, kun taapero on vielä niin pieni, että saa mummilan uima-altaasta yhtä paljon irti kuin jostain kylpylästäkin saisi. Huvipuistolaitteeksi riittää kauppakeskuksen helikopteri, joka ei edes ole päällä.
Muutaman yön olin kyllä itse lapsen kanssa isovanhempien mökillä ja kaksi pientä päiväreissua tehtiin myös perheenä: puistoreissu Turkuun isovanhempien kera sekä päiväreissu yhden isovanhemman luokse kyläilemään. Ollaan myös nähty pari kertaa ystäviä, joissa yleensä lapsi tai lapset on olleet myös mukana.
Onneksi helteistä huolimatta taapero on saanut silti kokea ne kesän tärkeimmät jutut. Eli jäätelöä jäätelökioskista, eväsretki ulkona, paljain varpain kävelyä nurmella sekä hiekalla, pari päivää maalla kukkia kastellen, paljun, ulkouima-altaan ja sateessa leikkimisen sekä pienten kivien keräilyn ja muurahaisten reittien tutkimisen. Niitä pieniä asioita, joiden vuoksi kesää tulee muisteltua lämmöllä myöhemminkin.
Kuvia katsellessa on kyllä todetteva, että onhan se tämäkin kesä kuitenkin aika ihana ollut. Ei niitä tukalia hellehetkiä enää tule muisteltua. Seuraavaksi on luvassa hieman muutoksia, sillä palaan itse maanantaina hetkeksi töihin ja mies jää lapsen kanssa kotiin. Kun tämä pätkä on taputeltu, alkaakin pian olla vihdoin aika muuttaa uuteen kotiin.
Syksy, olemme valmiita!
