20+0 eli puoliväli!

Täytyy myöntää, että aika on mennyt nopeasti. Takana on nyt yhtä paljon raskautta kuin edessäkin. Olettaen siis, että vauva syntyisi laskettuna aikana. Tämä on siis tavallaan tosi jees etappi, mutta kyllä mä odotan tätäkin enemmän sitä 22 viikon rajapyykkiä, jonka jälkeen etuajassa syntynyt vauva olisi jo pikkukeskonen, eikä vain keskenmeno. Aika tosin kuluu varmasti nopeasti, joten nyt iloitsen juuri tästä päivästä!

Raskaus on tähän(kin) asti ollut helppo ja aika oireeton. Mitä nyt pieniä hermoja raastavia vuoteluja ja tuntemuksia ollut silloin tällöin. Olen kuitenkin voinut hyvin ja pystynyt elämään täysin normaalia elämää tähän asti. Nyt olen tosin huomannut, että ripeä kävely ei aina oikein onnistu. Tulee ilmeisesti harjoitussupistuksia siitä eli koko alavatsa kovettuu ja tuntuu sellaista ikävää painetta. Tämä menee ohi heti kun istuu ja helpottaa, kun hidastaa tahtia. Vähän väliä joutuu sanomaan miehelle, että nyt hitaampaa, kun jossain yhdessä kuljetaan. :D Alan ymmärtää niitä loppuraskauden vaappujia.

Mihinkään erikoisiin mielitekoihinkaan en ole törmännyt. Omenat ja pekoni ehkä edelleen ne ainoat, joita yhdessä vaiheessa olisin voinut syödä koko ajan (mutten sentään syönyt). Kahvihan mua etoi alussa tosi paljon ja jätin sen kokonaan pois. Mutta nyt olen palannut aamukahvitapaani. Alussa oli myös järjetön nälkä jatkuvasti, mutta tästäkin olen hiljalleen päässyt pois. Nyt riittää melko normaalit ateriavälit, enkä tee kuolemaa, jos en saa heti paikalla ruokaa nälän iskiessä.

Vatsa on yhä aika siro ja pieni, mutta eron alkuun kyllä huomaa, jos kuvista katsoo. Parhaiten näen eron itse, kun katselin hääpuvun sovituksesta otettuja kuvia. Näitä en kuitenkaan tänne julkaise ainakaan ennen hääpäivää. Painoa on tullut lähtöpainoon noin 4-5 kiloa. Riippuu vähän miten laskee, kun neuvolaan merkattu alkupaino on mun aamupaino lähestulkoon ilman vaatteita, mutta kukaan ei kertonut mulle, että neuvolassa paino katsotaan aina vaatteet päällä, mikä nostaa jo kilon tai joskus parikin lukemaa. En muuten tiedä, mikä tuota kuvan kasvia vaivaa. Toivon vain kovasti, että siitä kuolee vain tuo yksi lehti. :D Täällä on muutenkin tällä hetkellä ihan kamala sotku, kun joka paikka ja huone pursuaa häätavaroita.

Liikkeet tuntuvat vaihtelevasti. Yleensä hassuissa sykleissä, että muutama päivä on kova meno päällä ja sitten taas ihan hiljaista pari päivää. Joka päivä tuntuu kuitenkin edes jotain. Viikonloppuna potkuja tuli usein ja paljon ja ne alkoivat selvästi olla jo vahvempia. Tuntuvat usein vasemmalla, kun tuntuvat kunnolla. Mutta nyt pari päivää on tuntunut vaan aika satunnaisia muksahduksia ja etenkin ihan keskellä. Sykkeitä olen dopplerilla seurannut liikkeiden vähyyden ja sen oudon verisen vuotelun takia, mutta ne on olleet hyvät 130-140 paikkeilla. Ja tuo vuotokin kesti vain sen pari päivää.

Joten nyt olen taas ihan hyvillä mielin. Ensi viikolla on vihdoin virallinen rakenneultra! Pääsee näkemään, onko kaikki edelleen yhtä hyvin kuin viikolla 15. Ja nähdään toki myös, veikataanko meille yhä poikaa vai vaihtuuko sukupuoli.