10. lokakuuta 2021

1v 10 kk taaperon suurimmat pienet ihmeet

Taapero on ihastuttavassa ja vihastuttavassa iässä. Hänen kanssaan pystyy jo hieman neuvottelemaan asioista sulassa sovussa, mutta toisaalta seuraavassa hetkessä hän saa (ja saakin saada) suloisia kiukunpuuskia, kun asiat ei menekään hänen haluamallaan tavalla. Hän ymmärtää ja osaa kertoa asioita, mutta toisinaan esittää kuin ei olisi ohjeita kuullutkaan. Hän tarvitsee vielä apua arjen toimissa, mutta on myös tosi monessa asiassa "minä itse".




On silti vähän hämmentävää, miten pari kuukautta vajaa kaksivuotias voi jo osata seuraavaa:

♥ Puhua 4-5 sanan ymmärrettäviä lauseita ja taivuttaakin joitain sanoja. Hänen kanssaan voi jo ihan oikeasti tietyllä tasolla keskustella.

♥ Käyttää kysymyssanoja mikä, mitä, missä ja mihin/minne. Kysyy noin sata kertaa päivässä "mikä tää on" tai "mikä toha on". Laittaa usein myös suloisesti kysymyssanan viimeiseksi. "Tattaat on mihhä?"

♥ Hän oikeasti kuuntelee puhetta, ymmärtää ja muistaa. Se aina vain hämmentää. Esimerkiksi eilen taapero jäi isän kanssa syömään ja sanoin käyväni varastossa hakemassa hiomakoneen. Kun tulin takaisin, syöminen jatkui, mutta kun taapero viimein tuli pois pöydän ääreltä, hän kysyi heti "mihhä on?" ja kun kysyin, että mikä, hän vastasi "täti kaki mitä?" Eli hän halusi nähdä, mitä olin käynyt hakemassa. Ja kyllä, äiti on hänen kielellään täti. :D

♥ Osaa mennä kävelyllä itse tien reunaan, kun näkee auton tulevan.

♥ Osaa jo sanoittaa tunteitaan. Joskus kiukku jää jo jopa tulematta ja taapero toteaa huudon sijaan: "tuli paha mieli". Viimeisimpänä on oppinut myös lisäämään perään syyn, mistä paha mieli tuli. Hän onkin nykyään varsinainen mielensä pahoittaja, kun paha mieli tulee aika monta kertaa päivässä tylsän äidin takia. :D

♥ Osaa niistää ja pyytää sitä myös itse: "papeii tiittää". Tämä oli hyödyksi flunssan aikaan.

♥ Laulaa. Ei kokonaisia lauluja vielä putkeen, mutta osioita sieltä täältä. Parhaiten luonnistuu seuraava: "Tuu tuu pappi uuaaa, tittä tiiei tänne tuuaa. Tuuii kikkii Tuu uu tiieetä. Määmä täitte kääkä tieetä."

♥ Leikkii mielikuvitusleikkejä eli leikkejä ilman konkreettisia esineitä. Saattaa esimerkiksi käydä "kaupassa" vessan oven takana. Ilmoittaa heipat, käy kaupassa, ilmoittaa tulevansa kaupasta ja kertoo, mitä osti. Yleensä nakkia, lihapullaa, pillimehua tai maitoa. Hän myös usein syö mielikuvitusruokia ja tarjoilee niitä. Joskus hän ilmoittaa, että lattialla on kissa tai takapihalla lohikäärme.

♥ Osaa kertoa jo jotain päivästään. Kun kävin töissä ja tulin kotiin, hän osasi yleensä kertoa jotain, mitä he olivat isin kanssa tehneet, jos kysyin. Hän myös kertoo oma-aloitteisesti asioita ja muistaa pitkään. Joskus jos isi on etäpalaverissa ja hän haluaisi kertoa jonkun asian ja pyydän häntä kertomaan vasta sitten, kun isi tulee, hän yleensä aina muistaa ja tekee sen, vaikka aikaa kuluisi välissä tuntikin.

♥ Käy potalla täysin itsenäisesti ilman vaippaa ollessaan. Se vain yhtäkkiä alkoi sujua kaiken totaalisen pottalakkoilun jälkeen. Itsenäisyyteen kuuluu valitettavasti myös halu tyhjentää potta itse käynnin jälkeen...

♥ Laskee kahdeksaan. Tämäkin taito tuli vastaan aivan yllättäen. Yyki, kaaki, moome, neeä, iihi, kuuhi, teitte, kahe.

♥ Osaa jo seitsemän väriä oikein: Nuna, nini, teeta, iie, iia, kinkki ja tonta (oranssi). Lisäksi yksi väreistä on "mumma" eli tummansininen.

♥ Syö itse käyttäen lusikkaa tai haarukkaa jo tosi taitavasti. Hauskasti myös aina pyyhkäisee lusikalla suunpieleen jääneen ruoankin suuhun ennen kuin ottaa lisää. Juo mukista taitavasti siitäkin, vahinkoja ei enää satu.

♥ On niin kovin kohtelias. Osaa kiittää, jos vaikkapa saa jotakin. "Tiito". Sanoo myös toisinaan "ei tiito", jos ei halua jotakin. Lisäksi vilkuttaa usein kaupassa kassalle ja toteaa "moi". Isi on myös opettanut sanomaan "anteeksi", joka on "kanki".

Paljon löytyy muitakin taitoja, mutta tässäpä ne, joita olen viime aikoina eniten ihastellut. Paljon on vielä opittavaakin, esimerkiksi itsenäisen pukemisen suhteen ei toistaiseksi näytä olevan kovin kiire. :D Mutta kaiken ehtii ajallaan, ei tässä mikään hoppu ole liian isoksi liian nopeasti. ♥

Loppuun vielä muistiin muutamia hauskimpia sanoja:

Tonti - Toinen
Kamkki - Mansikka
Käkkikäkki - Hämähäkki
Tentitantti - Elefantti
Kekke - Kaivuri
Maamu - Maito
Prm - Auto
Pamppu - Sammakko
Pamppa - Hamsteri
Hua ua - Hyvää yötä
Pämpäi - Väärinpäin
Ohimääme - Lohikäärme
Kopka - Tokmanni

Pitkään äiti oli TI ja iskä oli KÄ. Nyt jo parin kuukauden ajan nämä ovat olleet TÄTI ja IHI.

9. lokakuuta 2021

Lastenhuoneen sisustuspohdintoja

Yksi parhaista asioista uudessa kodissa on, että pojalle on ihan oma huone. Ensimmäistä kertaa ikinä pääsen sisustamaan lastenhuonetta ja ennen kaikkea saan kaikki lelut pois olohuoneesta. Tai ainakin lelujen vakituinen paikka on jossain muualla.

Olen itse asiassa tehnyt tämän postaksen jo ajat sitten, mutta jättänyt julkaisematta. Nythän tilanne on se, että olen jo käyttänyt tuntikausia näihin pohdintoihin ja moni asia on jo päätetty. Haluan kuitenkin julkaista tämänkin muistoksi, niin taapero voi sitten isompana katsoa, että kuinka vääriä valintoja se äiti lopulta tekikään. :D Tässä siis paluu noin kolmen kuukauden taakse:

Alan olla pulassa, kun erilaisia ideoita olisi niin paljon, etten tiedä, mitä ja miten niitä lähtisi toteuttamaan. On tosi vaikeaa sisustaa huonetta nollasta, kun ei ole oikein mitään tarttumapintaa, miltä mikäkin näyttää, vaan pitäisi osata kuvitella kaikki mielessään. Pinterestiä olen yrittänyt selailla ja nyt ajattelin koota yhteen postaukseen eri aiheiden alle kuvia ja mietteitäni, josko se selkiyttäisi vähän ajatuksia.

Huone itsessään on aika mukavan kokoinen. Ei mikään pieni koppi, vaan sinne mahtuisi hyvin myös parisänky, kuten kaikkiin muihinkin makkareihin. Se on kiva! Ei olla vielä ihan päätetty, mistä huoneesta tehdään pojan huone, mutta aikuisten makkari on jo päätetty sillä perustein, että siellä on jo valmiiksi meitä miellyttävät seinät, eikä niille tarvitse sitten tehdä mitään. Onneksi tätä ehtii miettiä, koska makkarit on tosiaan saman kokoisia, niin kumpikin käy. Kaikissa makkareissa on myös kiinteät vaatekaapit.

Värimaailma

Voihan värit. Olen katsellut erilaisia väriliuskoja ja tässä niistä muutama silmää miellyttävä. Mitenkään orjallisesti en aio näitä noudattaa, mutta toivon, että näiden avulla sisustus olisi edes jotenkin yhtenäinen. Pitäisi vain ensin päättää, mitkä värit valitsee...

Kuvat: Tikkurila



Tapetti vai maali?

Ei osata päättää, maalataanko seiniä vai laitetaanko yhdelle seinälle tapetti. Maali on helpompaa vaihtaa myöhemmin, mutta tapetti olisi ehkä pirteämpi lisä. Ja jos maalataan, miten maalataan? Nykyään taitaa olla muotia maalata vain puolet seinästä, yleensä alaosa. Tai sitten jotain graafisia kuvioita, jollainen huoneessa jo valmiiksi onkin. Kallistun ehkä itse kuitenkin tapettiin, koska ainakin nyt kun lapsen sänky on vielä niin matala ja pieni, maalattu seinä näyttäisi helposti aika kylmältä ja tyhjältä.

Kuvat: Aveo (ylärivi), Netrauta (keskirivin kolme ekaa), Seinäruusu (loput)





Matto

Taapero on niin innoissaan autoista, että ollaan mietitty josko tarvittaisiin automatto. En vain oikein pääse yli niiden rumuudesta, joten pitää vielä miettiä, ratkeaisiko asia jotenkin muuten. :D Toisaalta niitäkin on nykyään paljon ihan tyylikkäitäkin olemassa.

Jokin karvamatto olisi varmaan kivan pehmoinen leikeissä, mutta toisaalta lastenhuoneessa saisi kyllä olla jokin tosi helppohoitoinen matto. Meillä on nyt ainakin olkkarin matto täynnä kaikkea pientä roskaa ja siihen on myös kaatunut milloin mitäkin syötävää tai juotavaa. Ei hirveästi houkuta ajatus, että nämä täytyisi poistaa jostain paksusta karvamatosta.

Kuvat: Kodin1, Hobbyhall, Jollyroom



Verhot

Verhot tulevat riippumaan paljon siitä, laitetaanko seinille tapetti vai maali. Tapetin kanssa verhot tulevat olemaan yksinkertaisemmat, kun taas maalin kanssa verhoihin olisi kiva saada jotain pirteää kuviota. Jos verhot ovat kuviolliset, tulen ostmaaan pelkän kankaan ja ompelen ne itse. Yksivärisiä sekä graafisia kuviointeja sen sijaan löytyy kivoja jo valmiinakin. Sitä pitää tietysti miettiä, laitetaanko pimentävät verhot vai ihan tavalliset.

Kuvat: Kankaita ja Eurokangas (Haisuli)



Lelujen säilytys

Tämä aiheuttaa eniten päänvaivaa. Haluan siistin ja kauniin säilytysratkaisun, johon mahtuu sekä isommat sekalaiset lelut, että irrallisia laatikoita (kuten Legot), jotka pystyy kantamaan helposti vaikka olkkariin leikkeihin. Lelujen pitäisi olla myös lapsen saatavilla ja otettavissa, mutta tarvittaisiin myös jonkinlaista vähän korkeampaa säilytystilaa, jotta huone ei näytä niin oudolta mataline kaappeineen ja jotta johonkin tasolle saisi myös esim. vauva-ajan koriste-esineitä.

Mietinnässä on ollut Ikean Småstad-penkki tai -säilytyskokonaisuus. Myös Ikean Stuva-kokonaisuus vaikuttaa kätevältä.


Kuvat: Ikea




Kirjojen säilytys

Kirjojen paikka on myös vaikea miettiä. Haluaisin niidenkin olevan helposti lapsen saatavilla. Niin, että ne on siististi siten, että kirjoja on helppo selata ja valita hyllystä. Tällä hetkellä meillä ei ole niille oikein mitään järkevää paikkaa, kun Kallaxkin on niin syvä, että kirjat uppoavat hölmön pitkälle.

Lisäksi haluaisin mahduttaa huoneeseen jonkun ihanan ison lattiatyynyn ja katoksen, jonka alla voitaisiin yhdessä lukea kirjoja. En kuitenkaan ole ihan varma, onko tähän tarpeeksi tilaa.

Kuvat: Ikea (Eket, Bergig) ja Jollyroom (loput)



Mitä seinille?

Seinille olisi kiva saada tauluja, ehkä jokin seinähyllykin. Näistä en osaa sanoa oikein mitään vielä, koska eniten esim. tauluihin tulee vaikuttamaan se, onko seinillä tapettia ja millaiset verhot tulee olemaan. Luultavasti päädyn tilaamaan julisteita ja niihin jotkut kivat kehykset, koska ne tulee tauluja halvemmaksi ja valikoima on paljon monipuolisempi. Ehkä jokin taulukollaasi voisi olla kiva?

Muuta pientä sisustusroinaa

Lisäksi haluaisin sisustaa huonetta jotenkin muutenkin, mutta miten? Ilmeisesti viirinauhat ovat suosittuja, samoin erilaiset pöytälamput. Tässä iskee yleensä vastaan piheys, kun tuntuu, että kaikki kiva pikkusälä on jotain kallista designia.

Nyt vaan pitäisi alkaa tehdä päätöksiä. Luultavasti ensin päätämme, mitä teemme seinille. Sitten huonekalut, jonka jälkeen ehkä verhot ja matto. Tämän jälkeen taulut sekä mahdolliset seinähyllyt ja lopuksi pikkuroina. Sänky meillä on jo valmiina, se on saatu sukulaiselta. Jossain kohtaa ostamme kyllä uuden, mutta tämä saa toimia nyt aluksi, kun ostettavaa on muutenkin paljon.

1. elokuuta 2021

Oman talon osto - näin siinä kävi!

Meillä on uusi koti! Olen siitä kyllä täällä ennenkin maininnut, mutten ole koskaan tainnut vahvistaa, että kaupat tuli tosiaan tehtyä ja nyt vain odotellaan, että talo vapautuisi meille. Ajattelinkin nyt, että voisi olla mukava muisto kirjoittaa tämäkin ostoprosessi talteen.

Kaikkihan lähti siitä, kun vajaa vuosi sitten syyskuussa aloimme tosissaan kyllästyä kerrostaloelämään ahtauden, hissittömyyden ja naapurien takia. Mies heitti silloin vitsillä, että "jaa, no lähdetäänpä sitten ostamaan omakotitalo". Hetken se kulki vain hauskana vitsinä puheissamme, sitten molemmat alkoivat puhua, että "ihan vaan katselin tossa eilen tarjontaa" ja seuraavaksi olimmekin jo ihan tosissaan katsomassa niitä yhdessä.

Mietittiin ensin meidän silloiset kriteerit:

- 5 h + k ja kodinhoitohuone omalla uloskäynnillä, yksi makkareista muista erillään
- Ei liian isoa pihaa, mutta kuitenkin niin, että pystyy jotain tekemään
- Vesikiertoinen lämmitys, mielellään maalämpö
- Uudehko tai täysin remontoitu vanhempi tiilitalo
- Valokuitu tai vähintään Dna:n kuitua vastaava kaapeli
- Turusta max. 30 minuuttia isoja teitä pitkin




Lähdettiinkin sitten jo melko pian katsomaan yhtä sillä hetkellä tarjolla olevaa kotia, lähinnä mielenkiinnosta, ja olimme samoihin aikoihin yhteydessä myös pankkeihin. Pankista meille selvisi kuitenkin pian, ettemme voisi ostaa taloa ennen kuin olisimme myyneet silloisen vanhan kotimme pois. Otimme siis yhteyttä välittäjiin ja siitä meni vielä noin kuukausi ennen kuin asuntomme tuli vihdoin myyntiin. Välittäjä sanoi tuolloin, että asuntomme myyntiaika tulisi olemaan noin kaksi kuukautta, mutta asunto menikin kaupaksi kaksi päivää myyntiin laiton jälkeen, ensinäytössä. Elettiin marraskuuta, kun kaupat tehtiin. Emmepä silloin vielä arvanneet, että olimme ikävästi osuneet juuri siihen aikaan, kun asuntomarkkinat aloittaisivat hulluimman vaiheensa sitten hetkeen. Hinnat nousisivat ja talo kuin talo häviäisi listoilta viikossa.

Saimme aikaa uuden kodin löytämiseen tammikuun puoliväliin saakka. Näin ei kuitenkaan käynyt, koska taloja ei vain tullut myyntiin tai jos tuli, ne menivät heti. Jouduttiin siis menemään väliaikaisesti vuokralle edulliseen rivariasuntoon. Taloja tuli alkuvuonna myyntiin aika harvakseltaan ja aina niissä oli jokin vika tai sitten tarjouksemme ei riittänyt, vaikka tarjosimme yli pyyntihinnan. Kevään lopulla alkoi iskeä jo pieni toivottomuus, ettei löydettäisi tänä vuonna enää uutta taloa tällä budjetilla ja näillä ylikuumentuneilla markkinoilla. Ostajia oli reilusti yli tarjonnan, eikä me haluttu olla niitä "tyhmiä" ostajia, jotka maksaisi järjetöntä ylihintaa talosta.

Toukokuuhun mennessä olimme kiertäneet seitsemässä näytössä ja tehneet kaksi tarjousta. Se oli suhteellisen paljon ottaen huomioon, että olimme kiertäneet aikalailla kaikki vähänkään kriteereihin sopivat kohteet, joita tuli tarjolle noin kuukauden välein. Lisäksi ainakin kahdesta talosta olimme olleet yhteydessä ehtimättä koskaan edes näyttöön asti.

Oma koti löytyy

Elettiin tiistai-iltaa toukokuussa. Oikotie ilmoitti taas uudesta kohteesta. Se oli aikalailla täydellinen, juuri meidän näköinen ja melko uusikin. Totesin silloin miehelle vitsillä, että "jaahas, nyt tuli meidän koti myyntiin". Ainoa miinus kylläkin oli, että se meni hieman meidän budjetin ylitse jo valmiiksi. Päätettiin silti, että hyvä sitä oli käydä katsomassa, että "silmä" kehittyy talojen suhteen. Oltiin kuitenkin vähän epätoivoisia jo valmiiksi, kun ei ajateltu, että voitaisiin tarjota edes pyyntihintaa ja välittäjän puheista selvisi heti, että kyseessä oli todella suosittu kohde. Taas kerran. 

"Kaikin puolin just sellanen, mitä etsitään ja täysin muuttovalmis. Mut ei voida tarjota koko summaa ja oli ollu taas paljon kysyntää eli turha reissuhan se näyttö tulee olemaan."
- Viestini äidilleni talosta ennen ensinäyttöä

Keskiviikon ensinäytössä olikin sitten neljä muutakin perhettä katsomassa ja tulossa oli vielä 16 lisää myöhempinä päivinä. Me olimme tuolloin ensimmäisinä paikalla eli saimme kiertää taloa hetken ihan rauhassa ennen muita. Näyttöpäivänä oli hirveä myrsky, joten piha jäi katsomatta. Talo oli ihana, eikä siinä ollut mitään, mistä ei pidetty. Kierreltiin sisätiloissa vartti, kysyttiin välittäjältä pari kysymystä ja lähdettiin sitten pois muiden katselijoiden vielä jäädessä paikalle. Puhuttiin kotimatkalla autossa, että olihan se hieno, mutta eihän meillä siihen mitään mahdollisuuksia olisi. Näyttöön kun jäi vielä niin monta selvästi kiinnostunutta ostajaa ja lisää oli tulossa muina päivinä. Yksikin ostajaehdokas kyseli välittäjältä ummet ja lammet ja suunnitteli jo seinien siirtoa. :D

Kun päästiin kotiin, tehtiin vielä vähän uusia laskelmia ja laskettiin jokainen sentti, jonka saisimme kokoon. Todettiin, että saataisiin sittenkin nostettua budjettia, jos haluttaisiin. Laitettiin myös pankkiin vielä varmistuskyselyä aiheesta. Keskiviikkoiltana tehtiin siis tarjous, mutta emme tarjonneet edes pyyntihintaa. Saimmekin vielä samana iltana sähköpostivastauksen, jonka olimme tähän mennessä aina saaneet tarjoustemme jälkeen eli "kiitos tarjouksesta, myyjä ottaa sen huomioon ja palataan asiaan huomenna". Eli toisin sanoen se oli aiemmin tarkoittanut "kiitos turhasta tarjouksesta, olemme saaneet jo monta parempaakin".



Torstai kului silti aikalailla jännityksessä. Mitä jos kuitenkin..? Aamulla saimme myös pankista varmistuksen, että saisimme lainan kyseisellekin summalle. Iltapäivällä saimme viimein soiton välittäjältä. Muita tarjouksia ei vielä ollut tullut, mutta ainakin yksi harkitsi sen tekemistä. Mitään päätöstä ei siis vielä ollut tehty, mutta illemmalla myyjät ehtisivät pohtimaan asiaa lisää. Ja silloin saimmekin sitten toisen soiton välittäjältä: myyjät olisivat valmiita hyväksymään tarjouksen pienillä viilauksilla. He kun eivät olleet kovinkaan innokkaita jäämään odottelemaan tulevia (monia) näyttöjä ja mahdollista hintakilpailua, jos meidän lopullinen tarjouksemme olisi hyvä.

Pohdimme siis asiaa ja teimme vielä uuden tarjouksen, jonka myyjät sitten hyväksyivät. Tuntuihan se kyllä vähän hassulta, että yhtäkkiä saatiinkin koti, jota oltiin ehditty nähdä vain vartin ajan ja josta ei oikeastaan oltu edes ehditty haaveilemaan, kun luultiin, ettei mitään mahdollisuuksia kuitenkaan olisi. Myöhemmin käytiin vielä kuntotarkastuksessa, jolloin onneksi ehdittiin katsoa taloa tarkemminkin ja jäi kyllä loistavat fiilikset. Kesäkuussa teimme kaupat ja nyt vain odottelemme, että pääsemme syksyn aikana muuttamaan! Tuntuu kyllä vieläkin todella epätodelliselta koko juttu. Ei jotenkaan osaa ajatella, että meillä tosiaan olisi uusi ihana koti odottamassa - ihan kokonainen talo.

Joustettiin siis lopulta meidän budjetissa ja talon lämmitysmuodossa. Talo ei myöskään ole tiilitalo, mutta on kuitenkin niin uusi, ettei koettu sen juuri haittaavan. Muuten talossa on kaikki juuri niin kuin pitääkin olla. Tuurihan siinä lopulta kävi, että tämä saatiin. Ollaan aika varmoja, että jos kaikki halukkaat olisivat ehtineet talon nähdä, ei meillä olisi ollut mitään saumoja siihen. Lisäksi yhtenä meidän etuna oli, että voitiin joustaa melko paljonkin asunnon vapautumisessa.

Alkuun tuo talon myöhäinen vapautuminen silti vähän harmitti, mutta olen nyt uteliaana seurannut markkinoita vielä jälkeenkin, eikä tuon meidän talomme jälkeen ole tullut yhtään sopivaa taloa myyntiin. Eli jos ei oltaisi tuota saatu, oltaisiin joka tapauksessa päästy muuttamaan vasta syksyllä, jos vielä silloinkaan.

Eipä tässä voisi siis tyytyväisempi olla!

31. heinäkuuta 2021

Pieniä paloja kesästämme

Olen kirjoittanut huhtikuun lopussa odottavani kesää innolla, kun olisi viimein lämmin. No, enpä tiennyt mitä toivoin... Näin heinäkuun loppupuolella täytyy todeta, että on tosiaan ollut lämmin. Kovien helteiden takia ollaan välillä ihan tosissaan kärsitty näistä keleistä, mutta ollaan me kesästä ehditty vähän nauttiakin. Kyllä kesä on aina kesä!

Meidän asunnon lämpötila on vaan harmillisesti noussut hellepäivinä 31 asteeseen, ja vaikka ollaan ostettu pari ilmastointipömpeliäkin, ei niitä ole viitsinyt pitää koko ajan päällä, kun viilennys on ollut vain muutaman asteen näin isossa asunnossa. Ollaankin pyritty viilentämään lähinnä vain miehen työhuone ja meidän makuuhuone yöksi, ne kun on pienempiä tiloja ja tärkeintä on ollut, että ollaan saatu nukuttua. Ja ollaanhan me onneksi saatu, jotenkin ainakin. Mutta nämä helteet on kyllä olleet ihan liikaa, kun varjossakin on ollut aika tukalaa. Ollaankin oltu myös melko paljon sisätiloissa siihen nähden, että on kuitenkin ollut kesä, jolloin yleensä ollaan suurin osa ajasta ulkona.



Lisäksi ollaan tehty olohuoneeseen aurinkoeste, kuten näistä kauniista verhoista huomaa. Asunnon korkea sisälämpötila johtuu eniten siitä, että aurinko porottaa melkein koko päivän isoista laseista sisään. Ei olla kyllä jaksettu yhtään panostaa viihtyvyyteen, kun ollaan vain odotettu, että päästäisiin pois uuteen kotiin. Ainoa tavoite on ollut saada helposti ja nopeasti kodista asumiskelpoinen ja siksi nämäkin verhotkin on vain sysätty jotenkuten riippumaan nipsuista. :D Kodin estetiikkaa ei ole myöskään varsinaisesti parantanut se, etten ole raaskinut laittaa pestyjä mattoja enää takaisin lattialle. Ovatpahan sitten puhtaat edes hetken uudessa kodissa!

Kaikesta huolimatta ollaan me kesästä nautittukin ja helteistä huolimatta on kyllä tullut ulkoiltuakin, vähintään kerran päivässä, vaikkakin aika pieniä aikoja kerrallaan. Ollaan kierrelty pääasiassa muutamassa puistossa tai tehty lyhyt kävelylenkki rattailla. Oma pihamme on ollut aikalailla pelkkää aurinkoa, mutta puistoissa ja mummilassa on onneksi pystynyt ulkoilemaan paremmin, varsinkin aamuisin.







Mietittiin myös miehen kesälomalla, oltaisiinko tehty jokin isompi lomareissu, mutta päädyttiin toistaiseksi pysymään vain kotona, kun taapero on vielä niin pieni, että saa mummilan uima-altaasta yhtä paljon irti kuin jostain kylpylästäkin saisi. Huvipuistolaitteeksi riittää kauppakeskuksen helikopteri, joka ei edes ole päällä.

Muutaman yön olin kyllä itse lapsen kanssa isovanhempien mökillä ja kaksi pientä päiväreissua tehtiin myös perheenä: puistoreissu Turkuun isovanhempien kera sekä päiväreissu yhden isovanhemman luokse kyläilemään. Ollaan myös nähty pari kertaa ystäviä, joissa yleensä lapsi tai lapset on olleet myös mukana.







Onneksi helteistä huolimatta taapero on saanut silti kokea ne kesän tärkeimmät jutut. Eli jäätelöä jäätelökioskista, eväsretki ulkona, paljain varpain kävelyä nurmella sekä hiekalla, pari päivää maalla kukkia kastellen, paljun, ulkouima-altaan ja sateessa leikkimisen sekä pienten kivien keräilyn ja muurahaisten reittien tutkimisen. Niitä pieniä asioita, joiden vuoksi kesää tulee muisteltua lämmöllä myöhemminkin.

Kuvia katsellessa on kyllä todetteva, että onhan se tämäkin kesä kuitenkin aika ihana ollut. Ei niitä tukalia hellehetkiä enää tule muisteltua. Seuraavaksi on luvassa hieman muutoksia, sillä palaan itse maanantaina hetkeksi töihin ja mies jää lapsen kanssa kotiin. Kun tämä pätkä on taputeltu, alkaakin pian olla vihdoin aika muuttaa uuteen kotiin.

Syksy, olemme valmiita!

29. heinäkuuta 2021

Mitä touhuaa meidän 1 v 8 kk?

♥ Toistaa kaikki sanat perässä. Puhuu kahden sanan lausein, välillä jo kolmenkin. Osaa sanoa jo joihinkin sanoihin ässän, kuten busshi ja tasshu, mutta joihinkin ei, kuten kihha. Ärrä jää puheesta vielä kokonaan pois, kuten karva on kaa'a ja rasva on aa'a.

♥ Osaa vastata helppoihin kysymyksiin. Osaa vastata myös tarvittaessa kyllä (nyökkäys ja mumina) tai ei (eeeiii).

♥ Juoksee, pyörii, konttaa, peruuttaa ja kiipeää. Rakastaa piiloleikkiä ja hippaa. Kulkee myös usein selkä kyyryssä haistellen eri paikkoja ja toistellen sanaa "paha" (haju).




♥ On kiinnostunut väreistä. Osaa sanoa nuna, nini, iie, iia, teeta ja kinkki (punainen, sininen, vihreä, lila, keltainen ja pinkki). Hän myös osaa yhdistää nämä värit jo melkein aina oikein.

♥ Osaa laskea kolmeen yyki, kaaki, kooki. Osaa myös jo käyttää lukua "kaksi" oikein.

♥ Osaa syödä itse ja on nyt alkanut syömään paremmin "aikuisten" ruokaa. Osaa myös juoda itse mukista. Tykkää tomaatista, paprikasta ja kurkusta sekä raejuustosta. Raikastamon sokeroimattomat pillimehut on hitti.

♥ Ymmärtää jo herkkujen päälle ja on saanut niitä välillä maistaa. Jäätelöä näin kesäisin ihan syödäkin.

♥ Vie löytämänsä roskat melko usein roskiin. Avustaa kaikessa aikuisia, niin hyvässä kuin pahassakin. Tekee kaiken perässä.

♥ Leikkii taitavasti ja monipuolisesti. Laittaa ruokaa, syö niitä leikisti, tarjoilee ruokaa, ajaa autoilla, rakentaa legoilla, silittää pehmoleluja, kipittää maatilan eläimillä ja ruokkii niitä... 

♥ Nauttii kirjojen lukemisesta ja jaksaa kuunnella lyhyitä kirjoja alusta loppuun, kuten Osku-kirjat tai Höpsö Hönttisaurus.

♥Pystyy olemaan ilman vaippaa suurimman osan ajasta, jos aikuiset jaksavat muistutella potalla käymisestä. Osaa pyytää myös vaipan päälle ja kertoa hädästä. Osoittaa ilman vaippaa ollessaan maata, toteaa "toho" ja pudistaa päätään.

♥ Ei pidä lainkaan autossa istumisesta, mutta hiljalleen on alkaneet pidemmät puolen tunnin matkat onnistua.

♥ Kovat äänet saavat helposti säikähtämään, uudet tilanteet ja ihmiset on vähän jännittäviä.

♥ Nappaa tutin suuhun ja pyytää, että silitetään. "Aaai, aai."

♥ Osaa näyttää hyvin selkeästi, kun jokin asia ärsyttää tai harmittaa. Toipuu kuitenkin nopeasti, kun tunteita sanoittaa.

♥ Heräilee öisin enää vain noin kahdesti, nukkuu noin 19.30-6.30. Nukkuu lisäksi yhdet 1,5 tunnin päiväunet, yleensä 11-12.30.

On äärettömän rakas, ihana, oivaltava ja taitava pieni taapero. ♥