Nämä supistukset alkaa kohta viedä järjen. Tilanne on tällä viikolla huonontunut selkeästi, vaikka olen koittanut lähinnä istua tai makoilla kotona. Ajattelin ensin, että juhannuksen päivittäiset reissut Turkuun ja jatkuva sosialisoituminen ihmisten kanssa sai ne vain vähän provosoitumaan, mutta tilanne ei nyt juuri näytä valoisammalta. Alkuviikko oli kyllä vieläkin pahempi, nyt on ehkä vähän jo helpottanut, muttei tarpeeksi, ettäkö pystyisin olemaan huolestumatta.
Supistuksia tulee nyt vähintään yksi tunnissa, välillä kaksi. Pahimmillaan viisikin, muttei kuitenkaan säännöllisesti. Niitä on alkanut tulla myös öisin, heräilen niihin noin parin tunnin välein. Ne ei ole enää vain kovettumisia tai pientä kivistystä, vaan kipua. Supistuskipua, jonka läpi pitää "hengitellä" tai purra vähän hammasta. Ärsyttää niin paljon, ettei sanat riitä. Kun viime yönäkään nämä ei vielä loppuneet, päätin, että tänään on soitettava raskauspäivystykseen ja jos ei sinne pääse tarkistukseen, neuvolaan.
Harjoitussupistukset mulla alkoi jo viikolla 16 kevyinä kovettumisina, kuten viime raskaudessakin. En ollut niistä aluksi niin huolissaan, koska viime raskaudessakin ne alkoi kypsyttelemään paikkoja vasta myöhemmillä viikoilla. Ne oli kivuttomia ja niitä tuli suhteellisen harvoin, enintään ehkä kymmenen päivässä. Ajattelin, että joo, tuttu juttu.
Tässä raskaudessa kävin lääkärissä supistuksista ekaa kertaa viikolla 23, koska kuten viimeksikin, töissä supistukset selkeästi tiheni entisestään. Ne alkoi myös olla ikävän kivistäviä, muttei varsinaista supistuskipua. Sain pari viikkoa saikkua ennen kesäloman alkamista. Saikku ja loma sai ne vähenemään ja tilanteen hieman rauhoittumaan. Yhdessä kohtaa epäilin jo, että kaipa tässä vielä töihin palataan loman jälkeen. Ja nyt sitten yhtäkkiä tämä täyskäännös.
Olen yrittänyt tosiaan nyt vain levätä ja juoda paljon vettä. Vedenjuonnilla on ollut lähinnä päinvastainen vaikutus, sillä siitä tulee jatkuvasti pissahätä, mikä vain pahentaa supistelua entisestään. Olen yrittänyt taas syödä tarkemmin oman fodmap-ruokavalioni mukaisesti, ettei ylimääräinen turvotus ja kipuilu siltä osin sotkisi tilannetta. Vältän asentoja, jotka supistuksia provosoi ja vatsan koskettelua. Ja silti - mikään ei oikein auta.
Nyt vain odottelen, että kello löisi kahdeksan ja voisin soittaa raskauspäivystykseen. Sinne voisi toki soittaa jo nytkin, mutta siellä vastaisi tietääkseni synnytyssalikätilö, joten en viitsi häiritä kun asia ei ole niin kiireellinen. Ymmärtääkseni kahdeksasta eteenpäin puhelut ohjautuvat sitten äitiyspolin neuvontaan.
Ja sitten vain toivotaan, että pääsisi näytille. Ja sitäkin enemmän, että kaikki olisi edelleen hyvin, eikä pelkoa ennenaikaisuudesta ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti