Musta tuntuu, että käyn neuvolassa ihan koko ajan. Esikoisen raskaudessa taas tuntui, että niitä oli tosi harvoin, vaikka tämänhän pitäisi olla ihan toisin päin. Tällä kertaa käynnit on onneksi olleet ihan mukavia, niin sinällään ei haittaa, lähinnä kummastuttaa. Tosin tämän päivän neuvola-ajan olisi pitänyt olla vain ensisynnyttäjille, mutta sijainen varmaan epähuomioissa ei sitä viimeksi muistanut. Tulipahan taas käytyä!
Neuvolassa ei ilmennyt mitään uutta ja ihmeellistä. Kaikki oli hyvin. Ainoastaan vauvan sykkeiden kuuntelu tuotti haasteita, kun hän ei pysynyt taaskaan yhtään paikoillaan. :D Tämä on niin hassua, kun esikoisen aikana totuin siihen, että syke löytyi melkein heti ja sen pystyi kuuntelemaan aina samalta istumalta. Tämän toisen kanssa on ihan eri maata. Nytkin vaihtoi puolta vatsassa koko ajan, kerran meni jotenkin niin, ettei meinannut lainkaan löytyä uudelleen. Terveydenhoitajakin naureskeli, että näki ihan vatsan päältäkin, kuinka paljon vauva siellä pyöri. Onneksi lopulta saatiin ainakin jonkinlainen käsitys siitä, mitä sykkeet olivat ja nekin ok.
Vointiin ei ole tullut kummempia muutoksia viime kertaan nähden. Yövalvomisia on jonkin verran, tänäänkin heräsin jo kolmelta enkä vain saanut enää unta. Onneksi esikoinen nukkuu vielä päiväunia, niin voi sitten levätä itsekin, jos tarvitsee. Paino nousee aika hurjaa vauhtia, nyt oli tullut keskimäärin melkein jo kilo per viikko viime kertaan nähden. Odotan, että koskahan tästä huomautetaan vai vieläkö menee normaalin piikkiin :D
Kesälomakin on startattu mukavasti. Meillä on nyt pojan kanssa kaksi viikkoa lomaa, sen jälkeen isikin jää lomalle eli meillä on lisäksi kaksi viikkoa lomaa koko perheenä. Sitten palaan töihin, jos supistuksilta pystyn ja perheemme miespuoliset lomailevat vielä pari viikkoa keskenään.
Meillä oli lomasuunnitelmina Helsinki-yö ja Korkeasaarireissu, junamatka, mutta saa nyt nähdä, tuleeko siitä mitään. Välillä itselleni on hankalaa kävellä jo jossain kauppakeskuksessakin pidempään. Muita vaihtoehtoja oli myös Zoolandia tai piknik-risteily laivalla. Jotain pientä ainakin pitää keksiä, olipa oma kunto sitten mikä hyvänsä.
Muuten lomapäivät kuluu kaksin tässä kotona. Leikitään, ulkoillaan pihalla tai puistoissa ja vieraillaan mummilassa (kaksin leikkimässä). Tänään käytiin tutustumassa uudessa päiväkodissa ja jäi vähän ristiriitaiset fiilikset. Tietysti haikeaa, kun paikka on meille tuntematon ja aika iso, mutta toisaalta opettaja vaikutti tosi pätevältä ja muutenkin toiminta yksityistä järjestelmällisemmältä/hallitummalta. Tuolla kaikissa ryhmissä on kaksi opettajaa ja yksi hoitaja.
Se, mikä jäi huolettamaan oli, että lapsen ryhmässä on vain 14 lasta eli pienennetty ryhmä. Tosiaan kaksi opea, yksi hoitaja ja vieläpä 3 avustajaa päälle. Eli yhteensä kuusi aikuista, jokaiselle vain noin kaksi lasta, kun normaalisti yli 3-vuotiaita on aikuista kohden seitsemän. Tämä voisi ensialkuun kuulostaa "vau, mikä tilanne" -jutulta, mutta alalla olevana hieman epäilyttää. Normaalisti yhdestäkin avustajasta saa taistella saatikka että muutakin henkilökuntaa olisi yli suhdelukujen. Herää huoli, onko ryhmässä lähes pelkästään tuentarpeisia lapsia. Löytyykö sieltä pojalle vertaista kaveria? En kehdannut suoraan kysyä, miksi avustajia on niin monta, mutta olisi ehkä pitänyt. Toisaalta ei sillä olisi ollut merkitystä, kun ei ryhmää enää vaihtaakaan voi.
Poika oli kyllä itse innoissaan siellä, joten eiköhän kaikki hyvin mene. Eikä meillä kovin pitkiä päiviä tule kuitenkaan syksyllä olemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti