Rokotukset ja niiden seuraamukset (3 kk)

Mua jännitti ensimmäiset piikkirokotukset ihan hirveästi. Olin aamulla siksi ihan huonovointinen, kun lähdettiin neuvolaan ja tilannetta ei yhtään auttanut se, että tiesin miehen joutuvan lähtemään neuvolakäynniltä jo puolen tunnin jälkeen, ja minun jäävän sitten rokotusten kanssa yksin. Mua ei sinällään siis piikit pelota, eikä omat aiemmat rokotukset ole koskaan tuntuneet missään, joten en tiedä, mitä tässä jännitin niin kovasti. Varmaan sekä rokotustilannetta että sen seuraamuksia.

Rokotustilanne meni kuitenkin hyvin. Terkkari ehdotti, josko annettaisiin rokotukset heti alkuun. Luulin, ettei se olisi mahdollista, koska siitä tulisi tietenkin kamala huuto, eikä sen jälkeen käynnistä tulisi mitään. Mutta se onnistuikin niin, että ensin tehtiin vauvan tutkimukset, sitten rokotettiin ja sitten vasta juteltiin. Mies ehti siis pitää kiinni vauvasta ja kaikki meni sen osalta loistavasti. Vauva tosin huusi jo valmiiksi, koska hermostui punnituksesta, mutta huuto yltyi ekasta piikistä ihan toiseen sfääriin. Piikkejä tuli yhteensä kaksi, yksi kumpaankin reiteen ja ne annettiin perätysten "samoilla huudoilla". Niin ja piikkejä ennen annettiin muuten myös toinen rotarokote suun kautta, sen vauva maiskutteli hienosti.

Piikkien jälkeen miehen piti lähteä, joten otin vuorostani huutavan vauvan syliin. Hetken hytkyttelin ja sitten kokeilin imettää, koska terkkarin mukaan se joskus auttaa. Nyt se ei kuitenkaan oikein tehonnut, hetkiksi vain. Niinpä nousin seisomaan, laitoin tutin suuhun ja keinuttelin vauvaa samalla kun yritettiin huudon yli jutella. Pian vauva kuitenkin nukahti syliin, joten loppukäyntikin sujui ihan kivasti, mitä nyt omat kädet oli ihan maitohapoilla, kun puolisen tuntia häntä hytkyttelin. Oma olonikin helpotti heti, kun rokotukset oli annettu. Kaipa mua eniten jännitti, kun se kaikki oli vielä edessä, mutta piikkien annon jälkeen piti enää vain odotella rauhassa, tulisiko mitään oireita.

Kotiin päästessä vauva oli jo aikalailla ihan oma itsensä. Hymyili ja jutusteli kuin mitään pahaa ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Saatiin rokotukset siis keskiviikkona puoli yhdentoista aikaan. Lopun päivää vauva oli todella väsynyt ja nukkui pitkiä päiväunia, mutta oli silti ihan hyväntuulinen. Illalla hän nukahti omaan sänkyyn helposti ja yölläkin (ke-to) hän nukkui todella sikeästi! Eka unipätkäkin oli 6 tuntia, mitä ei ole ikinä ennen tapahtunut. Samana päivänä huomattiin myös vauvan vatsan reagoivan luultavasti rotaan, koska vaippaa sai vaihtaa tiuhempaan. Lisäksi hän pulautteli isoja pukluja, mitä ei normaalisti enää tee.

Rokotusten jälkeen

Seuraavana päivänä torstaina vauva oli edelleen vähän normaalia väsyneempi ja hiukan tyytymättömämpi. Illalla hän alkoi myös kitistä herkemmin ja nukkumaan mennessä oli jo todella levoton. Hän saikin melkoisen huutokonsertin aikaan, eikä nukahtanut lopulta edes koliikkikeinuun. Hänellä oli vähän lämpöä, mittarilla saatiin 37,9 lukemaksi. Hän tuntui silti tosi kuumalta (varmaan huudon takia) ja koska hän oli niin itkuinenkin, päädyttiin lopulta antamaan Panadol-suppo. En tiedä auttoiko se vai mikä, mutta lopulta vauva nukahti mun viereen. Yö (to-pe) oli vähän levoton ja heräiltiin useasti.

Uskon, että mahdolliset piikeistä aiheutuneet sivuvaikutukset loppuivat jo tähän yöhön, koska muuta kummempaa ei tullut. Toinen suppo annettiin tosin vielä sunnuntai-iltana, koska vauva oli taas todella itkuinen, eikä mikään tuntunut auttavan. Sen jälkeen olo helpottikin tai ainakin vauva selvästi rauhoittui. Ei kuitenkaan osata sanoa, mikä silloin oli vialla. Terveydenhoitajan mukaan kuume kestäisi piikeistä vain kolmisen päivää, niin voisin olettaa että muutkin kivut olisivat siinä ajassa jo olleet ohitse.

Tässäpä ne omat päivät on päiväuniaikaan kuluneet lepäillen.

Rotarokotteesta puolestaan tuli tällä kertaa pahemmat oireet kuin viimeksi. Vauva itkeskeli vatsaansa ja oli levoton viikon ajan rokotuksen jälkeen. Lisäksi yöt muuttuivat huonommiksi ja vauva alkoi heräillä 1,5 tunnin välein vatsaa kitisten. Sen pidempiä pätkiä en siis ole itsekään nyt viikkoon nukkunut. Mitään ripulia tai ummetusta ei kuitenkaan ole ollut ja pulauttelutkin loppuivat ekan päivän jälkeen. Ilmavaivoja vaan enimmäkseen. 4.-5. päivänä rokotuksesta vauva ei myöskään viihtynyt juuri missään muualla kuin sylissä kantaen ja välillä hän sai pieniä huutokohtauksia. Sitä on vain yrittänyt ajatella, että tämä kestää vain hetken ja sitten taas helpottaa. Ja eilen 9. päivänä olikin jo aika hyvä normaali päivä. Viime yö oli vielä silti huono, mutta musta tuntuu, että huonoihin öihin liittyy nyt jotain muutakin levottomuutta kuin vatsa.

Kaikesta huolimatta rokotusten hyötyihin nähden seuraukset on onneksi olleet aika pieniä. Vaikka onhan se ollut taas kamalaa katsoa toisen vatsaitkuja, kun ei ole voinut mitenkään auttaa. Mutta nyt ei onneksi seuraavaan kahteen kuukauteen tule mitään rokotteita, niin saadaan vähän levähtää niiden osalta.