16. maaliskuuta 2020

Kiinteiden ruokien aloitus on edessä

Tähän asti ollaan menty täysimetyksellä. Tai en tiedä, onko se virallisesti enää sitä, kun ollaan yhtenä epätoivoisena hetkenä kerran tarjottu myös korviketta. Sitä meni silloin kuitenkin alas alle 10 ml, joten mielestäni täysimetys kuvaa silti meidän ekaa neljää kuukautta parhaiten. Nyt on kuitenkin edessä kiinteiden aloitus. Ne voidaan aloittaa 4-6 kuukauden iässä ja pohdinkin paljon, mikä olisi meille sopiva ikä.

Päätöksen tekoa vaikeuttaa se, että neuvolan ohjeistus on aika päinvastainen esim. Imetyksen tuen ohjeistuksiin. Neuvolasta sanottiin, että nykytiedon mukaan allergiariski pienenee, kun aloittaa kiinteät heti neljän kuukauden iässä. Imetyksen tuen sivuilla tämä väite kuitenkin kumotaan, ja täysimetystä suositellaan puolen vuoden ikään asti. Vasta 5-6 kuukauden iässä vauvan suolisto on varmasti kypsä kiinteille. Paljon vaikuttaa myös vauvan oma kiinnostuneisuus kiinteitä kohtaan sekä taidot: "Lapsi on motoriselta kehitykseltään valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna, hallitsemaan pään liikkeitä sekä koordinoimaan silmien ja käden yhteistyötä ruokia tavoitellessaan." (Imetyksen tuki ry).



Lisäksi neuvolan antama ohjeistus on, että kiinteitä maistatetaan yksi aine kerrallaan aina kolmen päivän ajan. Ensin kasvikset, sitten marjat ja lopuksi hedelmät. Esim. perunaa kolme päivää 1 tl, porkkanaa kolme päivää 1 tl ja kukkakaalia kolme päivää 1 tl. Sitten sama marjoilla, sitten hedelmillä ja sen jälkeen voi kuulemma antaa kaikkea sekaisin. Imetyksen tuki ohjeistaa seuraavasti: "Hidas totuttelu yksittäisiin, uusiin ruoka-aineisiin ei ole nykysuosituksen mukaista. Vauvan suolisto on 5–6 kuukauden iässä valmis vastaanottamaan jo kaikenlaisia ruoka-aineita, maitotuotteita lukuunottamatta." Joka tapauksessa siitä ovat sentään yhtä mieltä, että neljän kuukauden iässä  voi aloittaa kasvikset, marjat ja hedelmät. Viiden kuukauden iästä alkaen viljat, kananmuna, liha, kana ja kala.

Neuvolassa myös puhuttiin lähes pelkästään soseista ohjelappusia myöten ja erikseen vielä mainittiin, että olisi hyvä tehdä tooooodella sileitä soseita, koska vauva ei niitä muuten huoli. Imetyksen tuki kumoaa tämänkin väitteen seuraavasti: "Karkeammat soseet ja puurot, isot imeskeltävät sormiruoat sekä pikkuiset, pinsettiotteen käyttöä vaativat ruokapalat harjaannuttavat suun motoriikkaa sekä silmien ja käden yhteistyötä. Sileärakenteiset soseet ja vellit voi unohtaa." Hmm?

Tässä siis alkaa olla pää vähän pyörällä, että mitä ihmettä sitä uskoisi tai tekisi. Imetyksen tuen sivut ovat luotettavat, mutta on mielestäni todella kummallista, että ohjeet eroavat näin räikeästi toisistaan. Näitä kaikkia asioita on nyt siis tullut palloteltua sekä luettua muidenkin kokemuksia. Päädyttiin nyt lopulta siihen, että aloitellaan kiinteät vauvan iän lähestyessä viittä kuukautta, vauvan omia valmiuksia seuraten. Viiden kuukauden iässä saadaan aloitettua homma vielä suhteellisen kevyesti ja toisaalta päästään kuitenkin melko nopsaa kiinni esim. iltapuuroon, minkä toivon parantavan meidän yöunia. Imetystä en aio silti vielä lopettaa, vaan toivon sen jatkuvan vuoden ikään asti.


Mutta miten ne kiinteät aloitetaan? En ole järin paljon ehtinyt vielä tutkia asiaa, mutta päätin nyt ryhtyä tositoimiin. Sen tiesin jo etukäteen, että kiinteät voi aloittaa a. soseilla b. sormiruokaillen tai c. molemmilla yhtäaikaa. Sitten pitäisi miettiä, tekeekö soseet itse vai ostaako kaupasta. Mitkä on ensimmäiset maut? Sosemaailma on itselleni jokseenkin tuttu. Tiedän, miten vauvoja syötetään. Mutta sormiruokailu on ihan tuntematonta aluetta. Sen verran olen ehkä kartalla, että siinä ideana on antaa vauvalle eri makuja eteen ja hän saa sitten ihan omin kätösin valita, mitä syö ja minkä verran. Tämä toimii mm. siksi, että vauvan pääasiallinen ravinto on vielä pitkään äidinmaito.

Soseilla aloittaminen

Eniten mua on mietityttänyt, että missä me syödään soseita. Sittereissä ei nykytiedon valossa saa syöttää eli takakenoisessa asennossa. Jos vauva ei osaa istua tuettuna syöttötuolissa (neuvolasta sanottiin, että vasta puolivuotiaan saa tukea istumaan siihen), tulee vauvan istua tuettuna sylissä. Tuntuu vähän hankalalta yksin, mutta muitakaan vaihtoehtoja ei oikein ole. Vinkkejä toki otetaan vastaan!

Ajateltiin myös noudattaa neuvolan suositusta ja aloittaa maistelut yhdellä aineksella kerrallaan pienin määrin. Tämä tuntuu jotenkin helpommalta sekä kevyemmältä aloitukselta ja eipähän tarvitse ihmetellä, jos jokin ruoka-aine aiheuttaakin oireita. Kun ollaan maisteltu kaikista ryhmistä kolmea eri ainesosaa, aletaan lisäämään määriä ja sekoittamaan aineksia keskenäänkin. Näiden jälkeen kokeillaan myös puuroa.

Olen ajatellut alkuun tehdä soseet itse, kun vielä maistellaan niitä. Myöhemmin varmaan kuitenkin syödään (suurelta) osin kaupan soseita, koska uskon niiden olevan monipuolisempia kuin mitä pystyn itse kokkaamalla tarjoamaan. Monella tuntuu myös olevan tyyli, että kasvissoseet tehdään itse, mutta hedelmä- ja lihasoseet ostetaan kaupasta. Tämäkin kuulostaa ihan käyvältä tavalta.

Sormiruokailu mukaan kuvioihin

Sanotaan, että sormiruokailun ja soseiden aloittamiseen pitää olla samat valmiudet. Eli periaatteessa jos ollaan valmiita aloittamaan soseet, ollaan valmiita myös sormiruokailuun. Sormiruokailu ei silti meidän kohdalla tule heti kysymykseen (vauvan ollessa vasta viisi kuukautta). Haluan vauvan olevan vieläkin kehittyneempi "syömistaidoiltaan" ennen sormiruokailua. Olisin luultavasti vielä ihan kauhuissani koko ajan vierellä, ettei vauva vain tukehdu. Olen luultavasti sitä alkuun soseidenkin kanssa.

Aloitetaan siis soseilla ja otetaan sormiruokailu siihen rinnalle varmaan vasta lähempänä puolen vuoden ikää. Vaikkakin Simppeli sormiruokakeittiö sanoo näin: "Jos aikuinen osaa sormiruokailun perussäännöt, sormiruokailun sanotaan olevan ihan yhtä turvallista kuin soseruokailun. Tärkeimmät turvallisuustekijät ovat lapsen tukeva istuma-asento, kakomisrefleksin ymmärtäminen ja jatkuva valvonta."

Tässäpä vielä muutamat hyvät linkit aiheesta:

♥ Imetyksen tuki ry - Kiinteiden aloittaminen
♥ Simppeli sormiruokakeittiö - Sormiruokailun ABC sekä reseptit & vinkit sormiruokailuun
♥ THL - Syödään yhdessä, Ruokasuositukset lapsiperheille

Kuulisin myös mielelläni muiden ajatuksia ja etenkin kokemuksia kiinteiden aloittamisesta. Näissä tuntuu vaihtelevan tyylit ihan hirveästi, joten kaikkiaan uskon, ettei yhtä oikeaa tapaa aloittaa ole olemassakaan.

4 kommenttia:

  1. Jokainen lapsi on erilainen ja siksikin mun mielestä noi molemmat ohjeet on jotenkin todella ehdottomia. Itselläni on kolme lasta, jotka kaikki ovat olleet vauvana (ja tietty myöhemminkin) täysin erilaisia. Esikoinen aloitti kiinteät noin 5kk ikäisenä ja alusta lähtien söi hyvällä ruokahalulla kaikkea, mutta alussa piti olla aika sileää sosetta. Keskimmäinen aloitti jo 3,5kk ikäisenä luumun maistelua,koska vatsa piti saada toimimaan. Söi alusta lähtien paljon ja karkeaa ruokaa, mutta vatsa reagoi vahvasti useisiin ruoka-aineisiin. Myöhemmin hänellä todettiin vilja-allergia ja vasta välttämällä vilja-tuotteita nukkui yöt hyvin (3kk-1,5v. nukkui vain pieniä pätkiä). Nuorimmainen aloitti kiinteiden maistelun vasta 6kk, koska ei osoittanut sitä ennen mitään kiinnostusta ja ekat lusikalliset oikeasti syötiin vasta 7kk ikäisenä (sitä ennen sylki kaiken pois). On nyt 11kk ja edelleen soseet pitää olla aika sileitä, muuten sylkee pois. Tämän vuoksi aloitin häenllä sormiruokailun heti kun pinsettiote löytyi. Syö nyt yleensä puolet aterioista sormiruokaillen ja puolet soseina annospusseista. Silti on kaikista kolmesta ronkelein ja ruokailu on aikamoista showta. Itselläni on ollut kova paikka tottua tähän kun kokemus edellisistä lapsista on ollut ihan eri. Mutta ymmärtäähän sen ettei yhtään lasta saa mahtumaan mihinkään normiin kun ei aikuisetkaan niihin sovi.

    Pitkä kommentti, sori. Halusin vaan tuoda näkökulmaa siihen, ettei nuo ohjeistuksetkaan ihan kaikkea ota huomioon ja ovat kovin yleistäviä. Meidän ihanan neuvolatädin (joka valitettavasti jäi just eläkkeelle) sanoin: jokainen lapsi, joka on tyytyväinen,kasvaa omaa tahtiaan (eikä välttämättä keskimääräisen käyrän mukaan) ja kehittyy, kasvaa juuri niin kuin pitää. Jokainen meidän lapsi on kasvanut ihan "omalla" käyrällä vaikka samoista vanhemmista ovatkin peräisin. :)

    -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei haittaa pitkät kommentit! Musta on aina kiva lukea muiden kokemuksia.

      Tämä vahvistaa mun ajatusta siitä, ettei tässä oikein voi täysin väärin toimia. Vauvat, perheet ja tilanteet on niin erilaisia kuitenkin. Saas nähdä, miten meidän sitten käy. Teidän kokemus ainakin on osoittanut, ettei ehkä kannata odottaa tai pelätä liikoja, vaan mennä sillä mitä tulee. :)

      Teidän neuvolatädillä on kyllä ollut hyvä pointti ja se toimii varmasti moneen asiaan vauvojen kanssa.

      Poista
  2. Vielä aiempaan lisäyksenä, teen yleensä vihannessoseet tai sormiruoan (ja lisään lihaa) itse, mutta hedelmäsoseet harvoin. Olen todennut sen helpommaksi, kasviksia kuitenkin höyrytetään/keitetään myös muille perheenjäsenille ruoaksi, mutta harvoin mitään hedelmäsoseita. Tosin hedelmillä höystettyä puuroa syö myös muu perhe.

    -Jenni-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tapa kuulostaa kyllä kokeilemisen arvoiselta! Kunnes vauva on valmis syömään samaa ruokaa tai ainakin samoja aineksia kuin mekin, että menee siinä sivussa.

      Poista