17. tammikuuta 2020

Papin kanssa kastetta suunnittelemassa

Pappi käväisi eilen meidän luona juttelemassa kasteesta ja saatiinkin yllättyä positiivisesti käynnistä. Pappi ei ollut mikään liian vanhoillinen, vaan mukava ja rento, ja kastetilaisuudestakin pystyy muokkaamaan yllättävän paljon asioita omanlaisekseen. Toki tietyt uskonnollisemmatkin asiat tulee olemaan mukana, mutta jotenkin mulle jäi papin puheista aika maanläheinen kuva. Että hän ei liikaa vedä tätä hommaa sinne Jeesus-puolelle kuitenkaan.

Toisaalta esim. rukoukset on sellaisia, joista tykkään itsekin. En niinkään näe niitä jumalallisena asiana, vaan musta on kiva ajatus, että hetken kaikki yhdessä ns. ajattelevat vauvaa ja toivovat hänelle kaikkea hyvää. Kuultiin myös, että meidän seurakunnassa on kirkon alttarilla iso virkattu puu, johon jokainen kastettu lapsi saa oman silkkimassakyyhkysen nimellä varustettuna. Näiden luona kuulemma näkee aina mummoja rukoilemassa pienten puolesta. Sekin oli jotenkin kaunis ajatus.



Mitä niihin muutoksiin tulee: meiltä jää nyt virret kokonaan pois (luojan kiitos sekin oli mahdollista, en tiedä mitään kiusallisempaa kotikasteessa kuin virsien laulaminen). Tilalle tulee Spotifysta Egotripin versio Mestaripiirroksesta, ja pappi ehdotti, että siinä voisi samalla ottaa vaikka onnittelumaljat, ettei tule niin jähmeää, kun kaikki vaan kuuntelee ja tuijottaa. Kuulosti hyvältä. Lisäksi ajateltiin laittaa taustalle soimaan muitakin samantyylisiä kappaleita, joskin kasteen aikana musiikki tarvitsee varmastikin hiljentää.

Papin osuuksistakin sai joistain valita, minkä haluaa mukaan. Esimerkiksi meille ei tule sitä, että sanotaan kummien kanssa tahdon. Se tuntuisi tönkölle kotioloissa ja pappikin oli samaa mieltä, joten meille tulee nyt vain kehoitus huolehtia lapsesta tuon tahtomisen sijaan. Oli tosi kiva, kun pappi itsekin sanoi, että kotikasteessa voidaan asiat muutenkin tehdä aina hieman vapaammin kuin kirkossa.

Pappi myös totesi, että pitää homman mahdollisimman lyhyenä eli mennään ihan vauvan ehdoilla. Hän voi kuulemma vaikka sitten kahvin aikaan puhua loput, mitä puhua pitää, jos ei aiemmin onnistu. Se helpotti, koska mietin jo valmiiksi, miten oikein hiljennetään vauva, jos hän vaan huutaakin koko ajan. :D Odotellaan nyt siis hyvillä mielin ristiäispäivää. Uskon, että tilaisuudesta tulee ihan kiva, eikä liian jumalallinen, kiusallinen tai tönkkö, mitä kastetilaisuudet joskus on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti