Eilen oli neuvolalääkäri harjoitussupistusten takia. Meillä on onneksi aivan ihana lääkäri neuvolassa, olen käynyt sillä jo kolmesti eli sen puoleen oli huoleton olo. Vielä Turussa asuessa kun neuvolalääkäri oli aina eri henkilö, milloin kukakin, niin ei tiennyt yhtään, mitä odottaa. Ennen käyntiä silti vähän jännitti, kun en oikein ollut osannut itsekään vielä päättää, yritänkö anella edes pienen pätkän sairauslomaa vai haluanko vain tietää, onko turvallista jatkaa töissä. En oikein siis tiennyt, miten asiani esittäisin.
Päädyin kuitenkin lopulta vain kertomaan tilanteen niin kuin se oli, tekisiköön lääkäri sitten omat päätelmänsä. Eli kerroin, että harjoitussupistuksia tulee nyt paljon ja tekevät joskus lievästi kipeääkin. Viime raskaudessa ne hieman lyhensivät kohdunkaulaa ja jouduin sairauslomalle sekä mm. nostokieltoon. Kerroin, että supistukset on nyt alkaneet huolestuttaa ja että töissä on aika tukalaa, kun niitä tulee siellä lähes kaikesta tekemisestä.
Lääkäri halusi tehdä sisätutkimuksen, kuten olin arvellut ja pelännytkin. Se ei onneksi sattunut ja oli nopea juttu muutenkin, eikä pitäisi olla pelkoa, että se olisi entisestään pahentanut tilannetta. Helpotus oli kuitenkin suuri, kun kaulaa oli vielä jäljellä ainakin 3 cm, se oli kova/kiinteä ja kohdunsuu kiinni. Eli ei vielä mitään kypsymistä, kuten viime raskaudessa. Toki viimeksikin ultrallahan se todellinen tilanne vasta paljastui, mutta on kai sekin jotain, ettei ainakaan näin ulkoisesti ollut mitään vikaa missään.
Tämän jälkeen lääkäri kuitenkin totesi heti, ettei otettaisi silti mitään riskejä jatkon suhteen, vaan hän kirjoittaisi suoraan pidemmän pätkän sairauslomaa. Sanoin jääväni kesälomalle kahden viikon päästä, mutta että haluaisin pitää loman silti parempien tulojen toivossa. Sairauslomaa kirjoitettiin siis nyt vain kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen aloitan suoraan neljän viikon kesäloman.
Kesäloman aikana pitää kuulostella omaa oloa. Saa ja pitääkin elää normaalisti, mutta nostelua, kumartelua ja suurempaa rehkimistä tulisi välttää. Ei kuitenkaan tarvitse olla levossa. Loman lopussa pitää sitten itse arvioida, voisiko palata töihin vai pitäisikö vielä varata uusi lääkärikäynti ja tsekata taas tilanne. Ja tietenkin jos supistukset kipeytyy tai pahenee, tulee olla jo aiemmin uudelleen yhteydessä.
Olo on siis nyt kyllä todella helpottunut! En oikeastaan edes ollut tajunnut ennen tätä käyntiä, kuinka paljon tilanne stressasi. En vain millään osaa töissä ottaa rennommin, koska kaikki kaatuu sitten työkavereiden niskaan, niin siellä tuli väkisin tehtyä ns. täydellä teholla töitä supistuksista huolimatta. Nyt voin hyvällä omallatunnolla tehdä asioita vain oman voinnin mukaan ja yrittää vältellä supistuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti