24. lokakuuta 2020

Vauva 11 kk

Viime kuun aikana vauva on taas kasvanut tosi paljon. Tai tuntuu siltä, että on oppinut hirveästi uutta. Etenkin puhe on mennyt eteenpäin ja häneltä tulee jo ensimmäisiä sanoja (joita kaikkia ei tosin ymmärrä ilman asiayhteyttä tai aiempaa kokemusta). Sanavarasto kattaa nyt kahdeksan sanaa. Äiti, ikkä (iskä), kekä (kenkä), mamma, nam, määmää (syömään), paappa (nappi) ja tättä/titti (tutti). Muutenkin vauva höpöttää koko ajan omalla suloisella kielellään. Mitään ei ymmärretä, mutta hän itse on vakuuttuneen oloinen siitä, että tajutaan asia. Vauvan oma ymmärrys on myös kehittynyt paljon ja hän ymmärtääkin paljon "peruspuhetta" eli sellaista, mitä nyt päivittäin käytetään.

Hän on paljon vuorovaikutuksessa myös muullakin tavoin. Ottaa usein katsekontaktia ja on alkanut osoitella asioita sormellaan, etenkin kirjojen kuvia. Voidaan vartinkin verran katsoa yhtä kirjaa ja hän näyttää kerta toisensa perään samat kuvat: pallo, potkulauta, keinu, perhonen, leppäkerttu, pallo, potkulauta, keinu... Jos hänellä on tutti suussa, hän hymähtää aina siirtäessään sormensa uuteen kuvaan. Jos tuttia ei ole, hän sanoo PO, PÄ, PA tai PÖ. Lempileluja on tällä hetkellä autot ja kaivurit sekä pehmolelut ja pallo. Pehmoleluja hän halaa tosi mielellään ja toteaa "aaai". Palloa hän taas heittää hienosti yhdellä kädellä ja menee aina sen perässä. Välillä lentelee kyllä muutkin lelut...




Hän on aivan ihana pieni hassuttelija. Nauravainen ja iloinen, pääosin. Kun häntä pyytää johonkin, hän lähtee yleensä kikattaen karkuun. Hän saattaa myös mennä piiloon ja kurkkia sieltä. Hän myös halailee ja pussailee usein ♥ Toki hän osaa myös osoittaa mieltään ja monesta asiasta tuleekin myös kiukku. Sisälle lähtö, leikin lopetus, vaipan vaihto tai syöminen on joskus sellaisia, että suututtaa. Kiukku ei kuitenkaan kestä kauaa. Yhdessä kohtaa myös syöminen oli tosi hankalaa kiukuttelun takia, mutta nyt on sujunut jo paremmin. Parhaiten on auttanut, kun hänelle antaa oman lusikan. Sotkua tulee paljon, mutta nyt hän osaa jo viedä lusikan itse suuhun ja ottaa siihen ruokaa.

Parhaiten vauva viihtyisi nyt pystyasennossa, mutta omat kädet väsyy vaan aika nopsaa. Hän kun ei pysy pystyssä vielä itse. Hän kyllä seisoo tukea vasten, mutta horjahtelee välillä tahallaan mihin sattuu. Hän ottaa myös askelia käsien varassa ja haluaisi liikkua siten joka paikkaan, muta meno on tosi huteraa ja huojuvaa. Hän osaa nousta itse seisomaan minua pitkin ja pari kertaa nousi imuria vasten (onneksi huomasin ajoissa, ei ehkä se turvallisin paikka). Lisäksi hän oppi vihdoin ja viimein ryömimään. Hän ei vieläkään viihdy masullaan, mutta jos oikein kannustaa ja pyytää tulemaan luokse, hän osaa liikkua ryömien pienen matkan eteenpäin. Pyllykiitoa hän menee minkä ehtii täysin ongelmitta.

Yöt meillä on pääsääntöisesti klo 18-5.30. Hän herää kahdesti noin klo 23 ja 2, jolloin imetän. Hän nukahtaa itse kymmenessä minuutissa, joskin nyt meillä on ehkä noin viikon ajan ollut hankaluuksia tässä ja pahimmillaan parina iltana meni yli tunti. Epäilen, että kyseessä saattaisi olla 1-vuotiaana tuleva unitaantuma. Päiväunia on kahdet, ekat yleensä tunnin ja toiset 1-1,5 tuntia.

Vaatteista on nyt käytössä koko 80, muutama 74-senttinen body meneee vielä, mutta niissä alkaa hihat käydä lyhyiksi. Niin se vaan alkaa olla, että täällä ei kohta enää vauvaa ole, vaan touhukas pieni taapero.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti