26. heinäkuuta 2020

Vauva 8 kk

Kahdeksan kuukautta on nyt takana. Viime kuun aikana on tuntunut siltä, että joka päivä on tullut jokin uusi taito tai muu temppu, jota ei ennen ole vielä ollut.

Vauva on ensinäkin oppinut istumaan todella taitavasti. Maahan muksahtelut ovat vähentyneet huomattavasti ja tasapaino pysyy jo tosi hienosti. Silti käytetään vielä tyynyjä vauvan lähettyvillä, jos jätetään hänet yksin hetkeksi istuskelemaan, koska hän saattaa heittäytyä tahallaan selälleen. Tämä istumisen taito on kyllä niin hieno juttu. Vauva viihtyy lattialla paljon paremmin lelujensa parissa ja myös ulkona rattaissa oleminen on ollut mieluista. Istuminen on myös mahdollistanut käynnit hiekkalaatikolla ja keinussa, joista vauva tykkääkin. Hän viihtyy muutenkin ulkona paremmin kuin sisällä.



Eteenpäin vauva ei vieläkään pääse, eikä edes pyri. Vatsalla ollessaan hermostuu yhä herkästi, mutta kellonviisarina pyörii jonkin verran kumpaankin suuntaan. Kääntymisiä ei enää ole ollut lainkaan. Varasinkin meille nyt itse asiassa osteopaatin, josko ongelma olisi kehon kireyksissä. Ajattelin, että pakkohan se on tätäkin lopulta kokeilla. Sitten voi ainakin olla varma, että on tehnyt itse sen, minkä voi ja loput on kiinni lähinnä vauvan mielenkiinnosta liikkumista kohtaan. Kirjoitan osteopaatista sitten ihan erillisen postauksen, se on vasta myöhemmin ensi viikolla.

Jokeltelukin on jälleen kehittynyt uudelle tasolle. Vauvan sanavarastossa on tällä hetkellä: äiti, äitä, paippa, hypä, hyvä, empää ja hyppy. Tavuista tulee hienosti mama, mämä, papa, päpä, pepe, pupu, vava ja vävä. Hän myös tekee "kurkkuärrän" ja pärisee huulillaan kuin autot eli prmprm. Hän osaa myös puhaltaa ja vähän tähän liittyen osaa imeä pillipullosta. Tämän taidon hän oppi kolmannella kerralla itsekseen. Hänen ymmärryksensä on myös kasvanut. Hän ymmärtää jo, kun sanoo: luetaan kirjaa, mennän nukkumaan, noustaan ylös, mennään syömään, puuro ja lähdetään ulos. Nämä huomaa hänen reaktioistaan, esim. kun sanotaan, että luetaan kirjaa, hän hymyilee ja etsii kirjoja katsellaan pöydältä, jossa niitä säilötään.



Vauva osaa myös "pyytää" itse syliin. Vieressä istuessa hän kääntyy kohti ja alkaa repiä mun vaatteita päästäkseen syliin tai kitisee kädet ojossa. Samoin hän on alkanut niin sanotusti halailla tai pussailla. Hän tunkee päänsä sylissä ollessaan minua vasten ja hieroo sitä siihen sekä rutistaa samalla käsillään. Vauva tykkää nyt erityisesti muutenkin läheisyydestä ja vuorovaikutusleikeistä, kuten piiloleikistä. Lisäksi hän rakastaa syödä ja näpertää kaikenlaisia naruja, kuten hupparin nyörit tai virkatun mustekalan lonkerot. Vaipan ja vaatteiden pukeminen taas on yhä erityisen inhottavaa ja aiheuttaa usein itkun tai kiukun, joka menee kuitenkin nopeasti ohitse. 

Nukahtaminen alkoi unikoulun myötä myös sujua. Tuttia joutui laittamaan suuhun, mutta muuten vauva nukahti itse ilman, että piti enää olla vieressä. Voitiin vain jättää vauva sänkyynsä ja poistua huoneesta. Tätä jatkui viikon, jonka jälkeen tapahtui jotain, ja hän alkoikin taas tarvitsemaan meidät viereensä. Jos yritti lähteä pois, alkoi heti huuto. Usein tarvittiin ja tarvitaan yhä myös kosketusta, että hän rauhoittuu sänkyynsä. Erikoista. Hän on myös suloisesti alkanut nukkua kyljellään. Muutama ilta sitten seurasin, kun hän vaihtoi koko ajan unissaan kyljeltä kyljelle. :D Yöllä herätään yhä 4-5 kertaa. Vauva syö kunnolla 1-2 kertaa yössä ja loput on enemmän vain tapa nukahtaa uudelleen.

Syömme tällä hetkellä neljä ateriaa päivässä. Puurot kahdesti ja kerran lihasosetta sekä kasvissosetta. Sormiruokailua on silloin tällöin lähinnä kurkulla. Maitoa menee pääsääntöisesti imettäen ruokien päälle, mutta toisinaan myös korviketta. Vauva syö todella hienosti, ruokaa ei tarvitse koskaan tuputtaa. Hän avaa suunsa itse sitä tahtia, ettei perässä pysy. Kokkareiset soseet voivat tosin aiheuttaa kiukuttelua, eivätkä niin hyvin maistu. Uutena taitona on myös pöydän taputtelu kädellä tai nyrkillä, mutta se ei varsinaisesti häiritse ruokailuja. Viime kuussa vauva sai myös kaksi ensimmäistä hammastaan. Ne tuli viikon sisään toisistaan ja aiheuttivat pientä kitinää.

Päiväunia nukutaan kahdet tai kolmet, riippuen ihan siitä, milloin hän herää aamulla ja kuinka nopeasti hän väsyy. Sekä siitä, kuinka pitkään ensimmäiset päiväunet kestävät. Kolmet päiväunet ovat kyllä usein liikaa, koska silloin nukahtaminen iltaisin vaikeutuu. Mutta toisaalta kahdet unet eivät vain tiettyinä päivinä millään riitä. Yöunille käydään klo 18 tai 19 ja herätään noin klo 6 aamulla.

Vaatteista meillä on yhä käytössä koko 74. Jotkin kyseisen koon bodyt alkaa olla jo jämptejä, mutta jotkut taas vielä vähän reiluja. Pituutta on nyt tullut kahdessa kuukaudessa vain kaksi senttiä ja painoa vajaan kilon verran. Yllättyin, ettei pituutta ollutkaan tullut enempää. Mielestäni poika on kasvanut ihan älyttömän paljon. Neuvolan terkka sai mitaksi myös 2 cm vähemmän, mitä itse sain kuukausi sitten. Toisaalta terkka oli joku sijainen, joka mm. käski minun siirtää vauvan pituusmitalle (normaalisti terkkari tekee sen itse), joten en mene takuuseen kyllä siitäkään, että mittasi oikein. Mutta 10 kk neuvolassa se sitten nähdään, meille varattiin se ylimääräisenä, niin tsekataan, liikkuuko poika jo silloin vai tarvitaanko käynti fyssarille. Neuvola ei kyllä vielä ollut huolissaan, lähinnä se olen vain minä itse. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti