Julkaistu alunperin aiemmassa blogissani. Tuon postauksia tänne uuteen blogiin, jotta löydän helposti koko odotusmatkan samasta paikasta.
Kyllä, täällä ollaan vielä raskaana kunnes toisin todistetaan! Ihanaa saada enemmän viikkoja, koska se tuo koko ajan varmemman olon. Nyt on tosin ollut aika vahva kohdun ulkoisen raskauden pelko. Veristä vuotoa ei ole ollut tosin ja se on ainoa syy, miksi olen pystynyt olemaan varaamatta varhaisultraa jo viime viikolle.
Mutta vasenta munasarjaa on jomottanut jo monena päivänä. Ei koko ajan, mutta säännöllisin väliajoin. Ei varsinaisesti kipua, sellaista painejomotusta. Olen yrittänyt vain ajatella, että keltarauhanen siellä mellakoi. Tosin perjantaina tuli äkkiä kovempaa kipua vasemmalle ja samalla alkoi kipu säteillä muuallekin alhaalla. Istuessa kun liikahti, niin vihlaisi aina kipeästi. Tätä kesti vajaan tunnin. Sen jälkeen ei ole vastaavaa ollut, mutta kyllä taas säikäytti, eikä ainakaan vähentänyt yhtään ku:n pelkoa. :(
On myös pelottanut, kun välillä tuntuu että oireet katoavat. Ainoastaan rintojen arkuus on sellainen oire, joka on ja pysyy koko ajan. Toivottavasti se ei katoa koskaan! :D Muut oireet vaihtelevat päivittäin.
Oireita:
Etova olo aamuisin: Tämä alkoi taas loppuviikosta. Heti noustessa on vähän huono olo, ei tee mieli olla jalkeilla. Auttaa kuitenkin heti, kun syö hedelmäsosepussin.
Kipeät ja turvonneet rinnat: Yhä.
Turvonnut vatsa: Yleensä iltaisin vatsa on kova pinkeä pallo.
Nälkä: Edelleen pari tuntia syömisestä tulee kamala pohjaton nälkä, ruokaa on pakko saada heti! Töissä on muutamat kerrat tullut syötyä puuroa kesken aamuleikkien... Mutta toisaalta nälän tunne on alkanut muuttaa muotoaan loppuviikosta. Nälän sijaan tuleekin sellainen vähän huono olo ja ei tee mieli syödä mitään. Mutta kuitenkin kun väkisin syö, huomaa, että kas, mulla olikin nälkä.
Onnistuin myös saamaan jonkun kamalan flunssan. Olen ollut saikulla. Lisäksi hain lääkäriltä raskauteen käypiä allergialääkkeitä. Kortisoninenäsuihke ja antihistamiinitabletit. Molempia pitäisi käyttää, mutta mä en vaan haluaisi mitään lääkkeitä. Yritän siis toistaiseksi pärjätä vain tuolla kortisonisuihkeella, vaikka kuulemma aika paha koivukausi tulossa.
Huomenna on eka neuvola ja keskiviikkona varhaisultra. Työnteosta siis tuskin tulee ensi viikolla yhtään mitään.
Ai niin ja mun ei pitänyt enää tehdä yhtään lisää testejä. Mutta rv 5+5 digiin tuli tulos 3+ ja liuskassakin testiviiva oli reilusti kontrollia vahvempi.
Päätin myös kertoa äidilleni raskaudesta. Hänen reaktionsa oli ihana. Yllättynyt ja liikuttunut. Juteltiin pitkään hänen raskauksistaan ja kokemuksistaan. Hänellä on asiaan, ehkäpä juuri omien kokemustensa takia, jotenkin niin ihana asenne. Jos menee kesken, sekin on elämää ja sitten siitä jatketaan eteenpäin ja yritetään uudelleen. Jos (kun!!) keskiviikon ultrassa on kaikki hyvin ja syke löytyy, yritän parhaani mukaan iloita tästä raskaudesta itsekin ja unohtaa typerät pelot taka-alalle. Koska pelkään tai en, se mikä tapahtuu, tapahtuu.
P.S. Äiti myös kertoi, että hänellä ei koskaan ollut pahoinvointia omissa raskauksissaan. Olisipa tämä perinnöllistä! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti