27. toukokuuta 2020

Vauva 6 kk

Puoli vuotta on nyt kulunut ja ihan kamalan nopeasti. Vaikea uskoa, että meidän pieni on jo niin iso. Vaikka kyllähän sen hänestä päällepäinkin jo näkee. Toivon, ettei seuraavakin puoli vuotta menisi niin nopeasti, mutta toisaalta en malta odottaa seuraavia uusia taitoja ja kehitysaskelia. Mutta millainen on meidän puolivuotias?

Hän ei enää laita kaikkea suuhun, ainakaan heti. Hän pyörittelee leluja käsissään, vaihtaa niitä käsistä toiseen, heiluttaa niitä kuin viimeistä päivää, tutkii ja katselee tarkkaan joka suunnasta. Niin ja osaa myös heittää lattialle, tietenkin. Välillä hän myös pyörittelee pelkkää rannettaan silmiensä edessä ja ihmettelee, miten käsi liikkuu. Mainittakoon myös hauskana pikkutaitona kirjan sivujen kääntäminen! Kun luemme kirjaa ja hänelle sanoo, että voi kääntää sivua, hän tarttuu siihen ja kääntää sen.



Hän on oppinut pyörimään lattialla kellonviisarina ympäri. Tasan kuuden kuukauden iässä hän oppi myös viimein kääntymään vatsalta selälleen. Aina se ei onnistu ja välillä kääntyvät vain silmät kieroon, mutta useimmiten hän muistaa, miten se tapahtui ja onnistuu. Hän osaa myös nostaa itseään käsien varaan kädet suorina. Eteenpäin ei vielä pääse ja se harmittaakin usein. Syöttötuolissa istumista ollaan myös harjoiteltu jo pari viikkoa. Se sujuu suhteellisen hyvin, kun ympärillä ei ole liikaa tilaa. Nyt saimme myös neuvolasta luvan istuttaa lattialla ja rattaissakin.

Kiljuminen on vihdoin jäänyt vähemmälle. Nyt muodissa on sylkeminen, pärisyttely ja puhaltelu. Jokeltelukin alkaa välillä muistuttaa siansaksaa, mutta välillä se on vain vaativaa narinaa hampaat yhdessä. Tai siis ei hampaat, vaan ikenet, koska hampaita ei ole vieläkään puhjennut. Säännöllisesti sitä ollaan kyllä yhä epäilty. Vierastamista esiintyy myös edelleen, uudet paikat ja ihmiset vähän itkettää, mutta onneksi itku yleensä loppuu nopeasti ja pienen tutustumisen jälkeen päästään jo kavereiksi.



Kaikkiaan vauva on nyt aivan ihana pieni hassuttelija. Usein tosi hyväntuulinen, vain illat ovat ymmärrettävästi kitinää. Hän katselee paljon silmiin, saattaa tehdä jonkun hassun jutun, kuten jäykistää vartalonsa ja ikään kuin jää odottamaan, miten me siihen reagoimme. Hän naureskelee välillä omille jutuilleen, välillä meidän jutuille. Mutta sama juttu ei vieläkään jaksa kauaa naurattaa, vaan pitää keksiä uusi.

Syömme nyt neljä ateriaa päivässä. Aamu- ja iltapuuro maistuu hyvin, kun seassa on marja- tai hedelmäsosetta. Lihasose ei maistu ihan niin hyvin, eikä kasvissosekaan, mutta niitäkin syömme noin ruokalusikallisen päivässä. Miehen kanssa vauva tosin syö usein paremmin kuin minun. Luumu on edelleen suurinta herkkua, mutta oikeastaan kaikki "makeat" hedelmät- ja marjat maistuu hyvin. Olemme myös testanneet sormiruokailua, hän on saanut välillä ruokailun päätteeksi maissinaksun. Sen syöminen sujuukin jo ihan kivasti.

Imetän edelleen noin 3-4 kertaa päivässä. Aamun maidon pumppaan ja annan pullosta, illalla annetaan pullosta korviketta. Nyt olisi tarkoitus höllätä asian suhteen, kun ikää on jo puoli vuotta. Meillä kun imetys ei koskaan ole ollut mikään helpoin ja seesteisin hetki, on mielestäni tässä kohtaa ok alkaa ottaa rennommin. Imetän, kun se sujuu, ja kun se ei suju, annan korviketta. Korviketta menee nyt maksimissaan 200 ml päivässä eli yksi purkki. Harvoin kuitenkin niin paljon, yleensä määrä on siinä 100 ml tienoolla.

Selkeää päivärytmiä meillä ei ole vieläkään. Kunhan keksin, mikä olisi meille paras, aletaan yrittää selkeyttää sitä. Unikoulukin on mielessä, muttei lähdetä siihen ihan vielä. Nyt yöt on itse asiassa parantuneet. Meillä herätään enää 2-3 tunnin välein entisen 1-2 sijaan ja nuokin pitkät pätkät nukutaan sikeästi. Seurataan siis vielä tilannetta ennen kuin puututaan siihen sen enempää.

Neuvolassa kaikki oli hyvin ja seuraava neuvola onkin sitten vasta 8 kk-lääkärineuvola. Pituutta oli tullut kolme senttiä ja oltiin vähän noustu omalta käyrältä ylöspäin. Painoa sen sijaan oli tullut vain reilut 400 grammaa, kun suositus on yhä 500 grammaa. Terveydenhoitaja ei ollut huolissaan. Sanoi, että omatekoisiin ruokiin voi vähän lisätä rypsiöljyä, mutta tärkeintä tässä vaiheessa on, että syntymäpaino on tuplattu ja meillä se täyttyy hyvin. Vaatteista käytämme kokoa 68, mutta joistain on käytössä myös 74. Vaippakokoin vaihdettiin nyt kolmosesta neloseen.

Arki on juuri nyt aika kivaa, en kyllä vaihtaisi pois. ♥

2 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus <3 Ja kiva kuulla, että unipätkät ovat alkaneet jo vähän pidentymään! Eiköhän ne yöt ala siitä pikkuhiljaa helpottamaan!
    Kyllä on puoli vuotta tosiaan mennyt nopeasti, vastahan me oltiin raskaana :)
    Kiva myöskin lukea vauvan taidoista. Täällä mennään nyt sillä, että kaikki laitetaan heti ja suoraan suuhun..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon myös niin, en haluaisi alkaa unikouluun. :) Ja ihan totta, aika on mennyt hirveän nopeasti. Toi kaikki suuhun -vaihe oli kyllä melkoista, mutta onneksi kaikki aina kestää aikansa, kunnes vaihtuu seuraavaan :D

      Poista