10. lokakuuta 2019

Käsitöitä: vaunulelu, mustekala, kori ja unipesä

Sain vihdoin valmiiksi norsulelun vaunuihin (tässä vielä ohje) ja siitä tulikin ihan kiva. Tajusin vasta jälkeen, että väritkin sopii kivasti yhteen tämän vuoden äitiyspakkauksen makuupussin kanssa. Päädyin lopulta tekemään kaikki norsut uudelleen, kun tosiaan alkuun tein kiinteän silmukan vähän väärällä tavalla. Näin norsuista tuli nyt siistimmät ja pienemmät.

Virkkasin myös uutena työnä sellaisen perinteisen turvalonkeron, mutta pitää ehkä tehdä vielä uusi, kun tämä oli lähinnä kokeilu jämälangoista ja siitä tuli aika pieni. Enkä ehkä kiinnittänyt kaikkia osiakaan niin tiukkaan, kuin olisi pitänyt. Mustekala on tehty tällä video-ohjeella.




Kokeilin myös uudelleen pienen korin virkkaamista, tällä kertaa paksummasta Novitan Strömsö -langasta ja se onnistuikin hyvin. Sopii säilöksi pumpulipuikoille tai vanulapuille. Korissa mulla oli monta eri ohjetta, joista valitsin aina sen kivoimman ja selkeimmän kussakin kohdassa. Pääosin katsoin tätä ohjetta sekä tätä ohjetta, mutta esimerkiksi alun tein tuon mustekalan aloituksen mukaisesti. Tässä ympyrän virkkaamisessa mulla oli aiemmin ongelmana se, etten pysynyt yhtään kärryillä kerroksista, mutta tuolta mustekalan ohjevideosta opin merkkilangan käytön ja se ratkaisi kyllä kaikki ongelmat kerralla. Näitä koreja voisin virkata vaikka loputtomasti, mutta tuo lanka on vain melko kallista, niin ei ehkä viitsi, ellen sitten keksi jotain muuta ratkaisua tähän. Matonkuteetkin kai kävisi, niitä pystyy leikkaamaan itsekin esim. vanhoista vaatteista.




Sitten vähän hatusta heitettynä päätin ommella itse unipesän. Olin kyllä jo yrittänyt tilata sellaisen Lempituotteelta, mutta jossain kohtaa mun viesteihin ei enää ensimmäisten viestien jälkeen vastattukaan, vaikka ne oli luettu, enkä vieläkään tiedä, että onko mun tilaus mennyt läpi vai ei. En viitsi siis lähteä tilaamaan muualtakaan tuota pesää, jos sitä vaikka kuitenkin on jo alettu valmistaa, mutta koska materiaalit löytyi kotoa, ajattelin uskaltaa kokeilla sen ompelua itse.

Ompelu lähti jo alkuun vähän huonoille raiteille, kun mun kankaat ei olleetkaan riittävän isoja. Pesästä tulisi näin 6 cm ohjetta pienempi jo alkuunsa. Päätin silti kokeilla, josko pienempikin pesä toimisi ja halusin muutenkin jotain kivaa tekemistä. Seuraavan ongelman kohtasin, kun kankaat lähti taas menemään kieroon. Se johtuu ilmeisesti paksusta vanulevystä, pitäisi opetella ompelemaan sen kanssa. Kun siis lopulta katselin puolivalmista työtä, joka näytti selvästi liian pieneltä ja hieman kieroltakin, en jaksanutkaan enää tehdä sitä kunnolla huolitellen loppuun, vaan tein vähän sinne päin. No, sekin oli virhe.



Koska kun pesä viimein oli valmis, se näyttikin yllättävän kivalta ja onnistuneelta ja kaiken lisäksi se oli teknisesti täysin toimiva. Siinä kohtaa harmitti, etten ollut tilannut uusia isompia kankaita jo alkuunsa ja etten tehnyt pesää kauniisti loppuun (kuten esim. toisen kuvan kamalasta "tikkauksesta" näkyy :D). Koska kyllä tuota ehkä kuitenkin käyttää voi, niin olisi pitänyt tehdä se huolella loppuun saakka. Ainoastaan narut on vähän vaaralliset, niin pitäisi vaihtaa parempiin.

Kauaa tämä ei kyllä valitettavasti pienelle taida mahtua, koska kokeilin siihen hyvin säilynyttä 21 vuotta vanhaa nukkeani, joka vastaa kooltaan suunnilleen vastasyntynyttä, ja pesä oli aika jämpti. Toisaalta tämä käy avattuna kylppärin hoitoalustaksikin, kun vaan lisää vedenpitävää kangasta, että ehkä otetaan se siihen käyttöön.

On muuten ollut näppärä apuri tämä nukke. Hän on toiminut apuna jo turvakaukalon vöiden kiristämisessä sekä kantorepun testaajana. Viimeksi kantoreppua testaillessani mies tulikin siihen tulokseen, että saan vielä tovin testaillakin reppua ihan vain nukella ennen kuin saan luvan laittaa siihen ihan oikean vauvan :D Oli se kieltämättä vähän hankalaa, mutta en mä sentään kertaakaan pudottanut nukkea lattialle.



Mutta niin, tämän pesän loppumetreillä vannoin, etten enää ikinä tekisi yhtäkään pesää itse. Kamala projekti. Mutta nyt jälkeen valmista työtä ihaillessani olen kyllä miettinyt, että pitäisikö sitä sittenkin kokeilla tehdä toinenkin ihan rauhassa alusta loppuun oikean kokoisilla kankailla. Tämän pesän ohjeena mulla oli tämä perinteinen ohje, mutta vaihtoehtona olisi myös ollut ehkä vähän helpompikin ohje.

Nyt en ole aloitellut mitään uusia projekteja, mutta eiköhän niitä aina jostain vastaan tule. Äkkiseltään en keksi, mitä enää puuttuisi. Pitäisiköhän sitä yrittää ommella parit pöksyt vauvalle...

4 kommenttia:

  1. Toi vaunulelu on niin hieno, samoin mustekala on ihana!
    Innostuin kuvasi perusteella kovasti kokeilemaan itsekin tota sisutuskorin virkkaamista tuon ohjeen avulla. Meillä niitä onkin jo saatuna sukulaisten virkkaamana, mutta olisi kiva tehdä yksi tai kaksi ihan omissa suosikki väreissä.
    Unipesä on myöskin tosi onnistunut ensimmäiseksi kerraksi. Kukaan ei huomaa vähän sinne päin tikkauksia :D
    Tästä sai kyllä paljon inspistä kokeilla itsekin sitä sun tätä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Koria oli kyllä tosi kiva virkata ja ihan helppoakin sitten, kun sai vaan ajatuksesta kiinni. Ainoa haaste mulla oli pysyä laskuissa silmukoissa, mutta ei sekään niin tarkkaa ole, jos vähän menee väärin. :D Mutta kiva, jos sait itsekin ideoita tästä!

      Poista
  2. Oon ihan kateellinen, kun katson täällä näitä sun diy-juttuja. Aivan ihania ja ei tule kyllä muilla samnalaisia vastaan. Säästä ihmeessä joku muistoksi vauvalle ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Täytyykin muistaa säilyttää jokin näistä 😊

      Poista