Julkaistu alunperin aiemmassa blogissani. Tuon postauksia tänne uuteen blogiin, jotta löydän helposti koko odotusmatkan samasta paikasta.
Päätin julkaista täällä lyhyen pätkän dopplerilla saamistani sydänäänistä. Pääosassa olkoon siis ääni, ei videon laatu. :D Mulle tässä vaiheessa tärkeintä on saada syke vain kuuluviin, jotta tiedän, että ainakin sydän vielä lyö. Aina doppleri ei onnistu näyttämään lukemaa, mutta tällä kertaa videoon tallentui taas sykkeeksi 180-183. Vähän olen pohtinut, että onko normaalia olla ihan noin korkea syke, mutta ilmeisesti näillä viikoilla on, enkä jaksa siitä huolestua. Yritän enemmän ajatella, että olisi hyvä merkki, kun syke on niin vahva ja nopea.
Doppler on kyllä ihana ja kamala. Omani on JPD-100B merkkinen ja olen ollut siihen tyytyväinen. Sain sykkeet ekaa kertaa kuulumaan 7+6 ja siitä pitäen olen kuullut ne joka kerta. Tuo valtavaa helpotusta, kuten aiemmin sanoin, kun tietää, että sydän vielä sykkii. Joskus etsimisessä kestää pari minuuttia ja joskus viisitoista. Ei voi koskaan tietää.
Mutta sitten se kamaluus. Joka kerta sykkeet löytyy vähän eri paikasta. Useimmiten sykkeet on löytyneet vasemmalta puolelta, mutta esim. tänään etsin vartin ihan tuskastuneena ja löysin ne viimein jotakuinkin keskeltä tai ehkä jopa vähän oikealta. Siinä ehti jo vähän huolestua, että onkohan kaikki enää hyvin, vaikka olen vannonut etten huolestu, koska on ylipäätään jo pieni ihme, että sykkeet kuuluu jo näin aikaisin. Mutta näköjään sitä silti vähän huolestuu.
Siltikin olen sitä mieltä, että doppler oli koko rahan arvoinen ostos ja aion sitä myös koko rahan edestä käyttää pari kertaa viikossa. Josta olen lipsunut nyt joka toiseen päivään, mutta mitäs pienistä.
Sitten omia vinkkejä dopplerin käyttöön:
Aamuisin syke kuuluu mulla selkeiten. Ihan alkuun syke kuului myös tosi alhaalla, tosiaan ihan häpyluun rajalla. Mutta syke ei välttämättä ole aina samassa paikassa ja paikka voi vaihdella paljonkin. Yleensä etsin ensin sieltä, mistä sykkeen viimeksi löysin ja jos ei sitä pian löydy, lähden järjestelmällisesti tutkimaan muuta aluetta.
Etsimistä helpottaa, kun liikuttaa anturia ihan millejä kerrallaan eteenpäin ja vähän pyörittelee välillä paikallaan hieman kallistaen. Ja tästäkin huolimatta saatat mennä oikean kohdan ohi useasti. :D Paras asento on mulla ollut siten, että makaan sängyn tai sohvan reunalla jalat lattiassa, jolloin lantio työntyy vähän eteenpäin.
Geeliä kannattaa olla runsaasti ja nimenomaan geeliä (kokeilin tänään perusvoiteella, eikä kuulunut yhtä selkeästi äänet, sikiön sykettä en löytänyt sillä lainkaan). Jotkut neuvovat myös, että täydellä rakolla on parempi, mutta esim. tänään löysin sykkeet vasta, kun kävin välissä vessassa. Mä myös yleensä ensin kuulen sykkeet ihan sekunnin murto-osan ajan ohimennen eli tarkkana saa olla. Tämän jälkeen kannattaa tietysti palata niihin kohdin, joissa kuuli jotain sykkeen kaltaista ja etsiä siitä vähän tarkemmin. Syke löytyy joskus tosi pieneltä alueelta ja anturi pitää olla juuri oikeassa asennossa. Joskus syke katoaa silti, vaikka pysyisit aivan hievahtamatta.
Lisäksi olen huomannut, että ainakin mulla sekä vasemmalla että oikealla alkaa kuulua aina oma syke sekä lähellä napaa (olisin voinut videoida senkin tietysti, se on hitaampi ja tasainen jumps jumps jumps ja kuulostaa muutenkin vähän erilaiselta kuin tuo yllä oleva video). Kun huomaan omaan sykkeen kuuluvan, tiedän aina lähteä takaisin toiseen suuntaan - silloin olen aina ollut jo liian sivussa.
Saa jakaa myös omia vinkkejä tämän laitteen käyttöön! Tärkeintä on mun mielestä, ettei erehdy luulemaan omaa sykettä sikiön sykkeeksi, vaan jaksaa etsiä tarpeeksi kauan oikeaa ääntä. Sikiön syke on ihan eri kuuloinen kuin muut äänet, mutta se piti ensin vain löytää, jotta pystyi olemaan varma, että kyllä, tämä se on. Youtube-videot myös auttoivat itseäni tässä alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti