12. toukokuuta 2019

10+0 Kuulumiset

Julkaistu alunperin aiemmassa blogissani. Tuon postauksia tänne uuteen blogiin, jotta löydän helposti koko odotusmatkan samasta paikasta.


Keskenmenon pelko ja viikosta 10+


Ihanaa, vihdoin 10+ viikko alkaa! Tuntuu vähän varmemmalta, vaikka ei se vieläkään tietenkään varmaa ole. Viime viikon pelkäsin jotenkin erityisen paljon keskenmenoa. Ehkä siksi, että se tuntui jotenkin viimeiseltä kaikkein epävarmimmalta viikolta. Silloin kehittyivät ja alkoivat toimimaan viimeisetkin suuret elimet, tietääkseni ja muistaakseni. Nyt alkio on jo virallisesti sikiö ja alkaa kasvaa kokoa. Tällä viikolla osaa kuulemma jo imeä ja niellä ja alkaa liikkua itse. Kynnet ja hiuksetkin alkaa kasvaa <3


Kyllä se keskenmeno vieläkin kolkuttaa takaraivossa, mutta yritän unohtaa sen. Töissä se onnistuu ihan kivasti, mutta kotona pyörii mielessä. Onneksi tänään on äitienpäiväohjelmaa. Uskomattoman ihana tunne, että ensi vuonna mekin saatetaan viettää tätä päivää oman perheen kesken.


Oireita ja nykyinen päivärytmini


Oireita viime viikolla ei ollut juuri nimeksikään. Väsymystä joo ja nälkä pysyy poissa vaan syömällä 2 tunnin välein jotain. Tällä hetkellä mun päivärytmi on:


klo 4-6 herään

klo 6 syön puuroa

klo 8 syön kaksi leipää

klo 10 syön jogurttia

klo 12 syön lämpimän lounaan

klo 14 syön viilistä

(klo 15 syön leivän, jos olen töissä myöhäisessä vuorossa)

klo 16-17 syön lämpimän aterian

klo 19 syön iltapalan, jos en ole jo nukkumassa

klo 19-20 kömmin sänkyyn


Musta tuntuu, etten tee mitään muuta kuin syön ja nukun. :D Mutta pääasia, että pystyn syömään, enkä oksentele pahoinvoivana. Paino on edelleen sama kuin oli ekassa neuvolassa. Toki silloin oli vaatteet päällä punnittaessa, että ehkä kilon verran on voinut tulla lisää.


Sykkeiden kuuntelusta


Sykkeet on olleet pari viime kertaa n. 170. Välillä on tuntunut, että ne kuuluu jotenkin vaimeammin ja eilen oli tosi vaikea löytää niitä. Kesti yli vartin etsiä, enkä halunnut luovuttaa, koska olin aina ennenkin ne kuullut, mutta nyt tuntui, ettei ollut mitään sikiön sykkeen kaltaistakaan missään. Lopulta ne kuului osittain oman sykkeeni alta tosi vaimeasti. Tai sitten edessä oli istukka, joka häiritsi. Olen nyt kuunnellut vain joka kolmas päivä, mutta tänään aamulla halusin vielä kertaalleen varmistaa, että sykkeet kuuluu, eilisen epävarmuuden jälkeen.


Ja tänään sitten taas kävi niin, kuten kerran aiemminkin, että syke löytyi alle minuutissa, anturi oli lähes heti oikealla paikallaan. On tämä mystistä. :D Noin 170 paikkeilla taas pyöri. Hoksasin myös fiksuna, että tuohon doppleriinhan saa kuulokkeet kiinni... Oon aina herättänyt miehen aamuisin, kun oon niitä kuunnellut ja se äänihän on ihan kamalan kova ja välillä rämisee kunnolla. Hups.


Pääasia kuitenkin nyt, että sykkeet aina kuuluu, mutta ymmärrän niin hyvin kaiken turhan epävarmuuden, minkä laite aiheuttaa, vaikka on luvannut itselleen, ettei huolestu. Vielä 2,5 viikkoa nt-ultraan! ♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti